Postoperatiivisen kivun arviointi ja hoito sairaanhoitajan näkökulmasta 2000-luvulla
Hellman, Tove; Suomalainen, Helena (2010)
Hellman, Tove
Suomalainen, Helena
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005129070
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005129070
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kivun arviointia ja kivunhoitoa aikaisempien tutkimusten valossa. Lisäksi selvitettiin mitä menetelmiä hoitajalla on käytettävissä kysyttäessä potilaan kiputuntemuksia ja kivun arviointia. Valituista tutkimuksista haettiin myös vastausta kivunarvioinnissa käytettävien mittarien luotettavuuteen.
Tutkimusaineisto koostui yhdestä pro gradu – tutkimuksesta, kahdesta ammattikorkeakoulutason opinnäytetyöstä, yhdestä työelämän julkaisusta ja yhdestä artikkelista. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyömme tuloksissa selviää sairaanhoitajien arvioivan potilaan postoperatiivistä kipua kipumittareiden avulla, mitattavien suureiden avulla, potilaan kehonkieltä seuraamalla, konsultoimalla sekä potilaan omaa arviota kysymällä. Tulosten mukaan kivunhoidon onnistumiseen vaikuttaa lääkkeellisen kivunhoidon lisäksi muun muassa hoitajan ammattitaito, läsnäolo, kannustus ja ympäristö. Ongelmia joita kivunhoidossa olivat potilaasta tai hoitajasta riippuvat syyt, ohjeiden epäselvyys tai vajavuus, sekä yksilöllisyyden puuttuminen.
Kehittämiskohteita voisi opinnäytetyön pohjalta olla työelämään vaikuttavia, kuten osastotunti kivun arvioinnista ja hoidosta. Jatkotutkimuskohteeksi sopisi kivun arviointi ja potilastyytyväisyys potilaan itse kontrolloima kipu-lääkepumppua(PCA-pumppu) käyttävien ja tarvittaessa kipulääkettä hoitajilta pyytävien ja saavien kesken.
Tutkimusaineisto koostui yhdestä pro gradu – tutkimuksesta, kahdesta ammattikorkeakoulutason opinnäytetyöstä, yhdestä työelämän julkaisusta ja yhdestä artikkelista. Aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyömme tuloksissa selviää sairaanhoitajien arvioivan potilaan postoperatiivistä kipua kipumittareiden avulla, mitattavien suureiden avulla, potilaan kehonkieltä seuraamalla, konsultoimalla sekä potilaan omaa arviota kysymällä. Tulosten mukaan kivunhoidon onnistumiseen vaikuttaa lääkkeellisen kivunhoidon lisäksi muun muassa hoitajan ammattitaito, läsnäolo, kannustus ja ympäristö. Ongelmia joita kivunhoidossa olivat potilaasta tai hoitajasta riippuvat syyt, ohjeiden epäselvyys tai vajavuus, sekä yksilöllisyyden puuttuminen.
Kehittämiskohteita voisi opinnäytetyön pohjalta olla työelämään vaikuttavia, kuten osastotunti kivun arvioinnista ja hoidosta. Jatkotutkimuskohteeksi sopisi kivun arviointi ja potilastyytyväisyys potilaan itse kontrolloima kipu-lääkepumppua(PCA-pumppu) käyttävien ja tarvittaessa kipulääkettä hoitajilta pyytävien ja saavien kesken.