Kotihoidossa työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia ikääntyneiden turvallisen lääkehoidon toteuttamisesta
Marttinen, Anna; Tanska, Tiia (2018)
Marttinen, Anna
Tanska, Tiia
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104379
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää turvallista lääkehoitoa Kouvolan kotihoidossa. Tavoitteena oli selvittää sairaanhoitajien ajatuksia turvallisesta lääkehoidosta ja sen toteuttamisesta sekä keinoista, joilla turvallista lääkehoitoa voitaisiin lisätä. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiksi muodostuivat, mitkä tekijät edistävät sairaanhoitajien mielestä turvallisen lääkehoidon toteutumista ja millaisia riskitekijöitä sairaanhoitajat kokevat lääkehoidossa sekä millaisia koulutustarpeita on kotihoidon sairaanhoitajilla.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmäksi valittiin haastattelu. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmän valintaan vaikutti se, että tutkimuksella haluttiin selvittää sairaanhoitajien omia kokemuksia. Haastattelun avulla oli myös mahdollista kerätä tietoa ja ymmärrystä kokonaisvaltaisesti tutkimuskohteesta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastattelukysymykset nousivat työn teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista käy ilmi, että sairaanhoitajat kokevat vastuunsa suureksi. He tuntevat olevansa lääkehoidon lisäksi vastuussa myös tiimin hoitajista. Sairaanhoitajat toivat myös esille, että lääkehoidon osaamisen seuranta on tehostunut. Turvallisen lääkehoidon toteutumisen edistäviä tekijöitä on, että työtä on monipuolisesti kehitetty aikojen saatossa ja epäkohtiin on puututtu. Erilaisiin työvälineisiin panostaminen sekä epäselvien työprosessien kehittäminen nähtiin myös edistävinä tekijöinä.
Sairaanhoitajat kokivat riskitekijöiksi ja edistäviksi tekijöiksi lähes samoja asioita, esimerkiksi kirjaamisen osalta; se koettiin olevan hyvällä mallilla, mutta tarkennuksia kaivattiin. Suurimmat riskitekijät liittyivät Carean ja yksityisten lääkärien kanssa, koska tiedon siirtyminen on puutteellista, joka vaikuttaa asiakkaiden hoidon jatkuvuuteen ja sen turvaamiseen.
Sairaanhoitajat toivat esille, että koulutustarpeita heillä on lääkehoidossa muistilääkkeet ja lääkkeiden vaikutuksia sekä haittavaikutuksia käsittelevät koulutukset. Kipupumpuista ja suonensisäisistä lääkkeistä toivottiin myös koulutuksia. Koulutuksiin toivottiin osallistuvan enemmän hoitajia kerrallaan. Koulutukset koettiin hyviksi keinoksi päivittää omaa osaamistaan sekä kerrata jo opittuja asioita.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmäksi valittiin haastattelu. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmän valintaan vaikutti se, että tutkimuksella haluttiin selvittää sairaanhoitajien omia kokemuksia. Haastattelun avulla oli myös mahdollista kerätä tietoa ja ymmärrystä kokonaisvaltaisesti tutkimuskohteesta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastattelukysymykset nousivat työn teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tuloksista käy ilmi, että sairaanhoitajat kokevat vastuunsa suureksi. He tuntevat olevansa lääkehoidon lisäksi vastuussa myös tiimin hoitajista. Sairaanhoitajat toivat myös esille, että lääkehoidon osaamisen seuranta on tehostunut. Turvallisen lääkehoidon toteutumisen edistäviä tekijöitä on, että työtä on monipuolisesti kehitetty aikojen saatossa ja epäkohtiin on puututtu. Erilaisiin työvälineisiin panostaminen sekä epäselvien työprosessien kehittäminen nähtiin myös edistävinä tekijöinä.
Sairaanhoitajat kokivat riskitekijöiksi ja edistäviksi tekijöiksi lähes samoja asioita, esimerkiksi kirjaamisen osalta; se koettiin olevan hyvällä mallilla, mutta tarkennuksia kaivattiin. Suurimmat riskitekijät liittyivät Carean ja yksityisten lääkärien kanssa, koska tiedon siirtyminen on puutteellista, joka vaikuttaa asiakkaiden hoidon jatkuvuuteen ja sen turvaamiseen.
Sairaanhoitajat toivat esille, että koulutustarpeita heillä on lääkehoidossa muistilääkkeet ja lääkkeiden vaikutuksia sekä haittavaikutuksia käsittelevät koulutukset. Kipupumpuista ja suonensisäisistä lääkkeistä toivottiin myös koulutuksia. Koulutuksiin toivottiin osallistuvan enemmän hoitajia kerrallaan. Koulutukset koettiin hyviksi keinoksi päivittää omaa osaamistaan sekä kerrata jo opittuja asioita.