Metsähallituksen luontokeskusten yrittäjävetoisuus : haastattelututkimus: luontokeskusten toiminnan ulkoistaminen
Salminen, Inna (2018)
Salminen, Inna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094345
Tiivistelmä
Suomen kansallispuistojen käyntimäärät ovat jatkuvassa kasvussa, mutta puistojen kunnossapitoon, kehittämiseen ja kävijöiden asiakaspalveluun on yhä vähemmän resursseja. Vastatakseen tähän haasteeseen kansallispuistoja hoitava Metsähallitus on alkanut tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Kansallispuistojen asiakaspalvelu on perinteisesti keskittynyt Metsähallituksen hoitamiin luontokeskuksiin. Monipuolistaakseen luontokeskuksien tarjoamia palveluita ja samalla parantaakseen omaa kustannustehokkuuttaan Metsähallitus on alkanut vuokrata soveltuvia luontokeskuksia yrittäjille. Tällä hetkellä neljä Suomen luontokeskusta toimii yrittäjävoimin.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen prosessi luontokeskuksen toiminnan siirtäminen yrittäjälle on, mitä asioita prosessissa tulee huomioida ja miten sitä voitaisiin entisestään tehostaa ja sujuvoittaa. Työn tilaajana oli Metsähallituksen Luontopalvelut. Tutkimus toteutettiin laadullisten asiantuntijahaastatteluiden avulla. Haastateltaviksi valittiin kaikkien yrittäjävetoisten luontokeskuksien yrittäjät ja ne Metsähallituksen työntekijät, jotka olivat olleet vastuussa prosessista. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia eri toimintatapoja ulkoistamisprosessiin oli yrittäjävoimin toimivien Hossan, Hämeen, Seitsemisen ja Teijon luontokeskuksien kohdalla kuulunut. Lisäksi haluttiin tietää, minkälaisia haasteita ja ongelmia nykyiset yrittäjät olivat prosessin aikana ja sen jälkeen kohdanneet.
Hossan luontokeskus oli toiminut yrittäjävoimin jo pidempään, mutta Etelä-Suomen luontokeskuksissa yrittäjävetoinen toiminta oli vasta alkuvaiheessa. Kaikkien luontokeskusten kohdalla ulkoistamisprosessi oli kuitenkin noudattanut pääosin yhtenäistä kaavaa. Vuokrayrittäjää etsittiin keskukseen joko tarjouskilpailun kautta tai neuvottelemalla suoraan jonkun alueella toimivan yrittäjän kanssa. Neuvottelut päättyivät liikehuoneiston vuokrasopimuksen, palvelusopimuksen ja mahdollisten muiden sopimusten allekirjoittamiseen. Neuvottelu- ja sopimuksentekovaiheessa oli tärkeää huomioida luontokeskuksen erityispiirteet ja sopia realistisesti tulevista investoinneista. Luontokeskuksen toiminnan alettua korostui perehdytyksen, Metsähallituksen toimittamien ennakkotietojen ja keskukseen sovellettavien markkinointitapojen merkitys. Luontokeskuksien yrittäjät olivat kohdanneet prosessissa haasteita ja ongelmia, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi Metsähallituksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Merkittävimpiä niistä olivat Metsähallituksen henkilökunnan vaihtuvuuteen, tiedonkulkuun ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat. Kyseessä olevien haasteiden ratkaiseminen on tärkeää Metsähallituksen ja yrittäjien yhteistyön sujuvuuden ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi jatkossa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen prosessi luontokeskuksen toiminnan siirtäminen yrittäjälle on, mitä asioita prosessissa tulee huomioida ja miten sitä voitaisiin entisestään tehostaa ja sujuvoittaa. Työn tilaajana oli Metsähallituksen Luontopalvelut. Tutkimus toteutettiin laadullisten asiantuntijahaastatteluiden avulla. Haastateltaviksi valittiin kaikkien yrittäjävetoisten luontokeskuksien yrittäjät ja ne Metsähallituksen työntekijät, jotka olivat olleet vastuussa prosessista. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia eri toimintatapoja ulkoistamisprosessiin oli yrittäjävoimin toimivien Hossan, Hämeen, Seitsemisen ja Teijon luontokeskuksien kohdalla kuulunut. Lisäksi haluttiin tietää, minkälaisia haasteita ja ongelmia nykyiset yrittäjät olivat prosessin aikana ja sen jälkeen kohdanneet.
Hossan luontokeskus oli toiminut yrittäjävoimin jo pidempään, mutta Etelä-Suomen luontokeskuksissa yrittäjävetoinen toiminta oli vasta alkuvaiheessa. Kaikkien luontokeskusten kohdalla ulkoistamisprosessi oli kuitenkin noudattanut pääosin yhtenäistä kaavaa. Vuokrayrittäjää etsittiin keskukseen joko tarjouskilpailun kautta tai neuvottelemalla suoraan jonkun alueella toimivan yrittäjän kanssa. Neuvottelut päättyivät liikehuoneiston vuokrasopimuksen, palvelusopimuksen ja mahdollisten muiden sopimusten allekirjoittamiseen. Neuvottelu- ja sopimuksentekovaiheessa oli tärkeää huomioida luontokeskuksen erityispiirteet ja sopia realistisesti tulevista investoinneista. Luontokeskuksen toiminnan alettua korostui perehdytyksen, Metsähallituksen toimittamien ennakkotietojen ja keskukseen sovellettavien markkinointitapojen merkitys. Luontokeskuksien yrittäjät olivat kohdanneet prosessissa haasteita ja ongelmia, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi Metsähallituksen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Merkittävimpiä niistä olivat Metsähallituksen henkilökunnan vaihtuvuuteen, tiedonkulkuun ja kommunikaatioon liittyvät ongelmat. Kyseessä olevien haasteiden ratkaiseminen on tärkeää Metsähallituksen ja yrittäjien yhteistyön sujuvuuden ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi jatkossa.