Painotalon ilmastointi
Löfbacka, Jasper (2018)
Löfbacka, Jasper
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804044103
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804044103
Tiivistelmä
Työssä tehtiin ilmastointisuunnitelmat kohteeseen, jonka käyttötarkoitus muutettiin toimintakeskuksesta painotaloksi. Haasteena painotalossa on ilman kosteuden hallinta. Huonetilaa jäähdytetään tuloilmalla ja tilassa olevilla puhallinkonvektoreilla. Painotalossa on talvellakin suuria lämpökuormia, minkä vuoksi valittiin vapaajäähdytyksellä varustettu vedenjäähdytyskone, jolla saadaan pelkillä pumppauskustannuksilla jäähdytysenergiaa ulkoilmasta.
Työ aloitettiin mitoittamalla tulo- ja poistoilmavirrat sekä arvioimalla jäähdytystehon tarve. Jäähdytystehontarve arviointiin Riuska-ohjelmalla ja verkostojen mallinnus tehtiin CADSillä. Lisäksi valittiin puhallinkonvektorit ja jäähdytyksen paisuntasäiliöt sekä mitoitettiin jäähdytyspatterit.
Tuotantotilan ilmanvaihto toteutettiin kahdella ilmanvaihtokoneella, joista toinen oli olemassa oleva ja toinen uusi. Uudessa koneessa on hygroskooppinen lämmöntalteenotto. Hygroskooppinen lämmöntalteenotto siirtää kosteutta, joten sillä voidaan vähentää jäähdytyskustannuksia, koska kesän mitoitustilanteessa suuri osa jäähdytysenergiasta menee ilman kuivaamiseen. Molempien koneiden ilmankäsittelyprosessi tehtiin h-x-piirrokseen kesän mitoitustilanteesta, josta voidaan vertailla tarvittavaa ilmanvaihtokoneen jäähdytyspatterin tehoa. Hygroskooppisella lämmöntalteenotolla jäähdytyspatteri voidaan mitoittaa ilmavirralla 2 m3/s noin 10 kW pienemmäksi kuin mitä se olisi kosteutta siirtämättömällä lämmöntalteenotolla. Jäähdytysveden lämpötiloina käytettiin 6/12 °C, millä todettiin olevan hieman parempi ilmankuivauskapasiteetti kuin tavanomaisilla lämpötiloilla 7/12 °C.
Työ aloitettiin mitoittamalla tulo- ja poistoilmavirrat sekä arvioimalla jäähdytystehon tarve. Jäähdytystehontarve arviointiin Riuska-ohjelmalla ja verkostojen mallinnus tehtiin CADSillä. Lisäksi valittiin puhallinkonvektorit ja jäähdytyksen paisuntasäiliöt sekä mitoitettiin jäähdytyspatterit.
Tuotantotilan ilmanvaihto toteutettiin kahdella ilmanvaihtokoneella, joista toinen oli olemassa oleva ja toinen uusi. Uudessa koneessa on hygroskooppinen lämmöntalteenotto. Hygroskooppinen lämmöntalteenotto siirtää kosteutta, joten sillä voidaan vähentää jäähdytyskustannuksia, koska kesän mitoitustilanteessa suuri osa jäähdytysenergiasta menee ilman kuivaamiseen. Molempien koneiden ilmankäsittelyprosessi tehtiin h-x-piirrokseen kesän mitoitustilanteesta, josta voidaan vertailla tarvittavaa ilmanvaihtokoneen jäähdytyspatterin tehoa. Hygroskooppisella lämmöntalteenotolla jäähdytyspatteri voidaan mitoittaa ilmavirralla 2 m3/s noin 10 kW pienemmäksi kuin mitä se olisi kosteutta siirtämättömällä lämmöntalteenotolla. Jäähdytysveden lämpötiloina käytettiin 6/12 °C, millä todettiin olevan hieman parempi ilmankuivauskapasiteetti kuin tavanomaisilla lämpötiloilla 7/12 °C.