Sovittelun ohjaajan rooli tuki- ja jatkopalveluihin ohjaamisessa

Abstract

Tässä työssä on selvitetty rikos- ja riita-asioiden sovittelussa työskentelevien sovittelun ohjaajien roolia asiakkaan tuki- ja jatkopalveluihin ohjaamisessa. Sovittelun taustaideologina on restoratiivinen oikeus ja dialoginen asiakaslähtöinen työote. Nämä perustuvat osapuolten tukemiseen pystyä itse vaikuttamaan omassa asiassaan, ja samalla huomiota kiinnitetään myös siihen, miten osapuolet selviytyvät tulevaisuudessa. Tämän työn tarkoitus on ollut tuoda esille sovittelun ohjaajan työtä tehden siitä näkyväksi asiakkaiden ohjaamista tuki- ja jatkopalveluihin. Sovittelun ohjaajan työ on pitkälle asiakaspalvelua ja sovittelijoiden kanssa tehtävää vuorovaikutustyötä. Hyvinvointi ja ihmisten tukeminen heidän tilanteessaan ja kriisissään on tärkeä osa sitä. Tämän opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään tarpeellisilta osin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän sovittelupalvelun 5-vuotiskehittämistyössä. Opinnäytetyön alue on rajattu tarkoituksella asiakkaan ohjaamiseen tuki- ja jatkopalvelujen piiriin ja sovittelupalvelun perusajatukseen palveluihin ohjauksessa. Tutkimuksessa on pyritty selvittämään sovittelun ohjaajan työssä palveluihin ohjaamisen nykytilannetta, minkälaisia sidoksia palveluihin ohjaamisessa mahdollisesti on sekä minkälaisia käytäntöjä ja menetelmiä on syntynyt sovittelun ohjaajan työssä asiakkaan ohjaamisessa erilaisiin palveluihin. Vastauksia on haettu teemahaastattelemalla sovittelun ohjaajia eri puolilla Suomea yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluissa. Haastatteluista on nostettu ja eritelty tutkimuskysymyksien teemoihin liittyvät asiakokonaisuudet sisällönanalyysimenetelmällä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikki haastatteluun osallistuneet sovittelun ohjaajat tekevät asiakkaan ohjaamista tuki- ja jatkopalveluihin. Palveluihin ohjaamista tehdään enemmän erityispiirteitä sisältävissä sovitteluissa. Lakisääteisen palvelun tuottaminen kunnan ja eri järjestöjen toimesta ei tuo näkyviä sidoksia eikä sillä ole vaikutusta asiakkaan palveluihin ohjaamisessa. Sovittelun ohjaajilla on paljon menetelmäosaamista, työmenetelmiä ja työotteita, joita käytetään tilanteen mukaan kunnioittaen asiakkaan itsemääräämisoikeutta

This thesis examines the role of mediation counselors working in crime and dispute mediation in guiding clients into support and follow-up services. Mediation ideology includes the principles of restorative justice and dialogic customer-oriented approach to work, which are widely based on support for the parties themselves to be able to influence their own case as well as coping in the future. The purpose of this study is to describe mediation counselors’ work focusing on guidance into support and follow-up services. Mediation counselors’ work includes primarily client service and interaction with other mediators. Well-being and supporting individuals in their life situations and crises is an important part of the work. The results of this thesis will be used by the National Institute for Health and Welfare in the 5-year development programme of mediation services. The scope of the thesis is limited to guidance into support and follow-up services and the basic principles of guidance to support services. The study describes the current situation of mediation counselors’ work regarding guidance into support services, potential linkages in guidance services and the practices and methods emerged in guidance work. The data was collected by interviewing mediation counselors in various parts of Finland. The interviews were analyzed through content analysis. The results verity that all the mediation counselors in the interviews guide clients into support and follow-up services especially in cases with special characteristics. Production of the statutory service by the municipality and various associations will not bring any visible linkage and does not affect client guidance. Mediation applies various work methods in different situation respecting the autonomy of the client.