Keho, mieli, sielu : osteopatian ja joogan periaatteiden vertailu

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata osteopaattisia periaatteita ja vertailla niitä joogan vastaaviin periaatteisiin. Tavoitteena oli tarjota erilainen näkökulma osteopatian periaatteelliseen perustaan alan ammattilaisille ja opiskelijoille. Osteopatia perustuu filosofiselle ja näkemykselliselle perustalle. Periaatteisiin haluttiin tuoda joogasta rikastuttavia ja inspiroivia näkökulmia keinoiksi ammattitaidon kehittämiselle.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla. Ryhmässä oli neljä harkinnanvaraisesti valittua osteopatian ja joogan ammattilaista. Kirjallisuuskatsaus tehtiin kuvailevalla, integroivalla otteella. Opinnäytetyöprosessissa liikuttiin jatkuvasti aineiston, kirjallisuuden ja oman päättelyn välillä, mitä kuvaa myös vetoketjukirjoittamisella toteutettu raportti.

Osteopaattiset periaatteet auttoivat kahden laajan systeemin vertailua. Ryhmähaastattelu oli hyvä tapa muodostaa uutta tietoa aiemmin vähän tutkitusta aiheesta. Se pidettiin mahdollisesti liian varhaisessa vaiheessa, siinä oli suhteellisen vähän osallistujia, ja johtopäätöksiin päädyttiin mahdollisesti kritiikittömästi. Silti se muodosti hyvän aineiston ja ohjasi myöhäisempää kirjallisuuteen perehtymistä.

Odotetusti osteopatiassa ja joogassa nähtiin paljon yhtäläisyyksiä, varsinkin perusperiaatteissa ja metatasolla. Alat täydentävät toisiaan, ja joogasta voisi olla hyötyä osteopaattisen hoidon lisänä. Joogassa korostuvat ihmisen aktivointi ja vastuuttaminen omasta terveydestä huolehtimiseen. Molemmissa systeemeissä halutaan vähentää inhimillistä kipua ja kärsimystä. Osteopaatin tulisi auttaa terveyttä tukevissa elämänvalinnoissa, muttei liian päällekäyvästi. Mikäli osteopaatti ohjaa asiakkaitaan joogaan, hänellä tulisi olla tietoa eri joogatyyleistä ja -opettajista pystyäkseen suosittelemaan sopivinta asiakkaalleen. Ihanne olisi kokonaisvaltainen, ei liian kehokeskeinen joogatyyli. Osteopaatti itse saattaisi hyötyä eettisestä pohdinnasta elämässään ja työssään. Tätä voisi edesauttaa alan koulutuksessa. Hyötyjänä voisi olla myös osteopatia alana. Myös henkisten asioiden pohdinta voisi selventää osteopaatin ammatillista identiteettiä. Tällaisessa pohdinnassa joogan filosofiasta voisi olla apua. Sisäisen rauhan ja keskittymisen tilan kehittäminen auttaisi osteopaattia hoitotyössä. Tässä voisi joogalla olla annettavaa osteopaatille.

The purpose of the thesis was to depict the osteopathic principles and to juxtapose them with similar principles in yoga. The aim was to provide the professionals and students of osteopathy a different perspective into the principles of their art. Osteopathy is rooted into philosophical and visionary ground. Perspectives from yoga were intended to give enrichment and inspiration to the osteopathic principles, as tools for professional development.

The thesis was conducted using qualitative methods, with abductive content analysis. Data were collected by a focus group interview. The group consisted of four professionals from both fields, chosen with discretion. A descriptive, integrative approach was used for the literature review. The thesis process contained constant movement between data, literature and personal inference, which is also reflected in the report structure.

The osteopathic principles helped in comparing the two extensive systems. The focus group interview was a good way to create new data on the subject that was scarcely studied. It was possibly organised too early, there were relatively few participants, and the conclusions were possibly arrived at without enough critique. Yet it created a good data base and gave direction in re-studying literature.

As expected, many similarities were seen between osteopathy and yoga, especially in the basic principles and on the meta level. The systems were seen to complement each other. Yoga might help as a supplement for osteopathic treatment. Activating people and making them responsible for their own health are emphasized in yoga. Both systems aim at decreasing human suffering and pain. The osteopath should help in making health-supporting choices, but not too eagerly. If they direct their customers to yoga classes, they should have enough knowledge about different yoga styles and teachers to pick the most suitable one. Ideally holistic, not too body-centred yoga styles should be favoured. The osteopath him/herself might gain from ethical pondering in his/her life and work. This could be encouraged in osteopathic education. One of the benefiters from this could be osteopathy as a field. Also pondering spiritual matters could clarify an osteopath’s professional identity. Yoga philosophy might provide help in this. Inner stillness and concentration would help an osteopath in their work. Yoga might help in this quest.