Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset omahoitopalvelut : Tapaustutkimus Nokian kaupungissa
Koskinen, Anna; Vaahtera, Anna-Stiina (2018)
Koskinen, Anna
Vaahtera, Anna-Stiina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803143371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803143371
Tiivistelmä
Hallitusohjelman kärkihanke ODA:n 2014-2018 (Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut) tavoitteena on Kanta-palvelun yhteydessä toimiva kansallinen omahoitojärjestelmä, jossa voi turvallisesti hallinnoida ja tallentaa omia tietojaan, saada ajasta ja paikasta riippumatta luotettavaa ja ajankohtaista terveystietoa sekä vastauksia terveystarpeisiinsa. Järjestelmän tavoitteena on parantaa kansalaisten mahdollisuutta omaehtoiseen terveydestä huolehtimiseen ja sairauksien ehkäisyyn.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselyn avulla tarkastella sosiaali- ja terveysalan sähköisten palveluiden tunnettavuutta sekä niihin liittyviä näkemyksiä Nokialla. Samalla tehtiin tunnetuksi tulevia omahoitopalveluita, ja vastaajat saivat mahdollisuuden olla osallisina niiden kehittämisessä. Opinnäytetyössä kartoitettiin, kuinka hyvin vastaajat tuntevat sähköisiä palveluita, mitä kuvattuja omahoitopalveluita he todennäköisesti käyttäisivät, miten he arvioivat niiden vaikuttavan omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen sekä millaisia näkemyksiä heillä on sähköisten omahoitopalveluiden eduista ja haasteista.
Kvantitatiivisen opinnäytetyön kohdejoukkona oli Nokian kaupungin asukkaat, työntekijät ja vaikuttajat. Nokia valittiin, koska kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa oli halukkuutta yhteistyöhön ja sähköisten palveluiden kehittämiseen. Aineisto kerättiin kuukauden aikana keväällä 2017 sähköisellä ja paperisella kyselyllä. Tulosten perusteella kyselyssä kuvattuja sähköisiä palveluita tunnetaan pääosin hyvin. Vähintään puolet vastaajista käyttäisi niitä todennäköisesti. Noin puolet vastaajista arveli kuvattujen sähköisten palveluiden vaikuttavan positiivisesti omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Vastaajien mukaan sähköisten omahoitopalveluiden käyttöön tulisi saada tukea sekä verkossa, että henkilökohtaisesti. Suurimmat haasteet sähköisten palveluiden käytössä olivat pelko siitä, että kasvokkain tapahtuvien palveluiden tarjonta vähenee sekä huoli tietoturvan riittävyydestä. Tulosten perusteella vastaajat suhtautuvat sähköisiin omahoitopalveluihin pääosin myönteisesti, mikä antaa hyvät edellytykset palveluiden kehittämiselle.
Jatkossa voisi tarkemmin pureutua sähköisten palveluiden käyttöön liittyvien näkemysten taustoihin sekä siihen, kuinka käyttäjiä voitaisiin parhaiten tukea. Myös ammattilaisten asenteiden ja osaamisen vaikutusta sähköisten palveluiden käyttöön ja sitoutumiseen voisi kartoittaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kyselyn avulla tarkastella sosiaali- ja terveysalan sähköisten palveluiden tunnettavuutta sekä niihin liittyviä näkemyksiä Nokialla. Samalla tehtiin tunnetuksi tulevia omahoitopalveluita, ja vastaajat saivat mahdollisuuden olla osallisina niiden kehittämisessä. Opinnäytetyössä kartoitettiin, kuinka hyvin vastaajat tuntevat sähköisiä palveluita, mitä kuvattuja omahoitopalveluita he todennäköisesti käyttäisivät, miten he arvioivat niiden vaikuttavan omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen sekä millaisia näkemyksiä heillä on sähköisten omahoitopalveluiden eduista ja haasteista.
Kvantitatiivisen opinnäytetyön kohdejoukkona oli Nokian kaupungin asukkaat, työntekijät ja vaikuttajat. Nokia valittiin, koska kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa oli halukkuutta yhteistyöhön ja sähköisten palveluiden kehittämiseen. Aineisto kerättiin kuukauden aikana keväällä 2017 sähköisellä ja paperisella kyselyllä. Tulosten perusteella kyselyssä kuvattuja sähköisiä palveluita tunnetaan pääosin hyvin. Vähintään puolet vastaajista käyttäisi niitä todennäköisesti. Noin puolet vastaajista arveli kuvattujen sähköisten palveluiden vaikuttavan positiivisesti omasta hyvinvoinnistaan huolehtimiseen. Vastaajien mukaan sähköisten omahoitopalveluiden käyttöön tulisi saada tukea sekä verkossa, että henkilökohtaisesti. Suurimmat haasteet sähköisten palveluiden käytössä olivat pelko siitä, että kasvokkain tapahtuvien palveluiden tarjonta vähenee sekä huoli tietoturvan riittävyydestä. Tulosten perusteella vastaajat suhtautuvat sähköisiin omahoitopalveluihin pääosin myönteisesti, mikä antaa hyvät edellytykset palveluiden kehittämiselle.
Jatkossa voisi tarkemmin pureutua sähköisten palveluiden käyttöön liittyvien näkemysten taustoihin sekä siihen, kuinka käyttäjiä voitaisiin parhaiten tukea. Myös ammattilaisten asenteiden ja osaamisen vaikutusta sähköisten palveluiden käyttöön ja sitoutumiseen voisi kartoittaa.