Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksen kiusaamistilanteissa
Valli, Valtteri (2018)
Valli, Valtteri
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083166
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083166
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka sukupuolisensitiivisesti Mikkelin kaupungin päiväkotien kasvatushenkilöstö toimii kiusaamistilanteissa. Kasvattajien sukupuolisensitiivisyyttä tarkasteltiin vertailemalla niitä keinoja, joita kasvattajat käyttivät, kun kiusaaja oli tyttö ja kiusattu oli poika niihin keinoihin, joita kasvattajat käyttivät kun kiusaaja oli poika ja kiusattu tyttö. Tavoitteena oli saada selville, vaikuttaako lasten sukupuoli kasvattajan käyttämiin keinoihin ja jos vaikuttaa, niin miten. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2017 ja tutkimustulokset analysoitiin tammikuussa 2018.
Sukupuolisensitiivisyyttä varhaiskasvatuksen kiusaamistilanteissa ei ole sellaisenaan aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksen teoreettinen osuus käsittelee sukupuolta, sukupuolisensitiivistä kasvatusta, sukupuolittuneita käytäntöjä, sukupuoli-identiteettiä, heteronormatiivisia sukupuolirooleja, kiusaamista ja varhaiskasvatusta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää. Tutkimukseen osallistui 15 mikkeliläisissä päiväkodeissa työskentelevää varhaiskasvattajaa, jotka vastasivat kahteen keskenään hieman erilaiseen kehyskertomukseen kirjoittamalla niiden pohjalta fiktiivisen tarinan. Kasvattajien tarinat eivät välttämättä perustu tositapahtumiin, vaan kertovat pikemmin siitä, mitä voisi tapahtua. Tutkimusaineisto koostui kasvattajien kirjoittamista tarinoista, ja se analysoitiin kvalitatiiviselle tutki- mukselle hyvin soveltuvalla teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että tutkimukseen vastanneet varhaiskasvattajat toimivat kiusaamistilanteissa hieman eri tavalla sekä kiusaajan että kiusatun kanssa riippuen hänen sukupuolestaan. Osa kasvattajien kiusaamistilanteissa käyttämistä toimista oli sukupuolittuneita, joten kasvattajien toiminta olisi voinut olla sukupuolisensitiivisempääkin. Osaa kasvattajien käyttämistä sukupuolittuneista toimista oli mahdollista selittää heteronormatiivisilla sukupuolirooleilla. Tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, koska tutkimuksen aineisto jäi pieneksi ja vastausprosentti alhaiseksi.
Sukupuolisensitiivisyyttä varhaiskasvatuksen kiusaamistilanteissa ei ole sellaisenaan aikaisemmin tutkittu. Tutkimuksen teoreettinen osuus käsittelee sukupuolta, sukupuolisensitiivistä kasvatusta, sukupuolittuneita käytäntöjä, sukupuoli-identiteettiä, heteronormatiivisia sukupuolirooleja, kiusaamista ja varhaiskasvatusta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin eläytymismenetelmää. Tutkimukseen osallistui 15 mikkeliläisissä päiväkodeissa työskentelevää varhaiskasvattajaa, jotka vastasivat kahteen keskenään hieman erilaiseen kehyskertomukseen kirjoittamalla niiden pohjalta fiktiivisen tarinan. Kasvattajien tarinat eivät välttämättä perustu tositapahtumiin, vaan kertovat pikemmin siitä, mitä voisi tapahtua. Tutkimusaineisto koostui kasvattajien kirjoittamista tarinoista, ja se analysoitiin kvalitatiiviselle tutki- mukselle hyvin soveltuvalla teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että tutkimukseen vastanneet varhaiskasvattajat toimivat kiusaamistilanteissa hieman eri tavalla sekä kiusaajan että kiusatun kanssa riippuen hänen sukupuolestaan. Osa kasvattajien kiusaamistilanteissa käyttämistä toimista oli sukupuolittuneita, joten kasvattajien toiminta olisi voinut olla sukupuolisensitiivisempääkin. Osaa kasvattajien käyttämistä sukupuolittuneista toimista oli mahdollista selittää heteronormatiivisilla sukupuolirooleilla. Tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, koska tutkimuksen aineisto jäi pieneksi ja vastausprosentti alhaiseksi.