Muutosprosessin kuvaus työntekijöiden kokemana yhdessä Sopimusvuori Oy:n tehostetun tuen kuntoutuskodissa
Koivu, Satu; Keinänen, Susanna (2010)
Koivu, Satu
Keinänen, Susanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078340
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005078340
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata muutosprosessia yhdessä Sopimusvuori Oy:n tehostetun tuen kuntoutuskodissa työntekijöiden kokemana vuodesta 2006 alkaen. Tarkoituksena oli myös selvittää miten työntekijät kokivat päihdetyön integroituneen Sopimusvuoren kuntoutusideologiaan sekä millaisia tulevaisuuden kehitysideoita ja toiveita työntekijöillä on työstään.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmä oli avoin haastattelu. Haastattelimme neljää työntekijää, jokaista kahteen kertaan. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat muutos, mielenterveysongelma, päihdeongelma, kaksoisdiagnoosi ja kokemukset.
Tuloksissamme työntekijöiden kokemukset muutosprosessista liittyivät ammattitaidon kehittämiseen, muutoksen laajuuteen, työnkuvan uudelleen muotoutumiseen, verkostoitumiseen, vaikutuksiin työyhteisössä ja muutoksen herättämiin tunteisiin. Päihdetyön integroitumisen Sopimusvuoren kuntoutusideologiaan työntekijät kokivat asukkaiden kuntoutustarpeen muutoksena, yksilöllisen kuntoutuksen ja yhteisöllisyyden yhteensovittamisena, arjen hallintana kuntoutusyhteisössä, työyhteisöön kohdistuvien vaatimusten vaikutuksina työnkuvaan, työnkuvan uudelleen muotoutumisena ja yhteistyön sujuvuutena. Työntekijöiden kehitysideat ja toiveet tulevaisuuden työstä liittyivät toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöllisiin haasteisiin.
Opinnäytetyömme tuloksista löytyy runsaasti yhtäläisyyksiä aiempaan tutkimustietoon sekä teoreettiseen tietoon liittyen. Kehittämisehdotuksina on työyhteisön panostaminen jatkuvaan työn kehittämiseen työnohjauksella ja kehittämispäivillä. Työyhteisön tulisi kiinnittää huomiota rakentavaan ja avoimeen vuorovaikutukseen. Työyhteisön olisi hyvä luoda yhtenäiset linjaukset perustehtävästä ja sen toteuttamiskeinoissa. Työn tulisi olla yhdessä suunniteltua ja perusteltua, jotta sitä voisi toteuttaa johdonmukaisesti. Jatkotutkimukset eri tutkimusnäkökulmista tuottaisivat arvokasta tietoa, joka auttaisi ymmärtämään ilmiötä kokonaisvaltaisemmin myös asukkaiden ja muiden organisaatioiden näkökulmasta.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineistonkeruumenetelmä oli avoin haastattelu. Haastattelimme neljää työntekijää, jokaista kahteen kertaan. Aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat muutos, mielenterveysongelma, päihdeongelma, kaksoisdiagnoosi ja kokemukset.
Tuloksissamme työntekijöiden kokemukset muutosprosessista liittyivät ammattitaidon kehittämiseen, muutoksen laajuuteen, työnkuvan uudelleen muotoutumiseen, verkostoitumiseen, vaikutuksiin työyhteisössä ja muutoksen herättämiin tunteisiin. Päihdetyön integroitumisen Sopimusvuoren kuntoutusideologiaan työntekijät kokivat asukkaiden kuntoutustarpeen muutoksena, yksilöllisen kuntoutuksen ja yhteisöllisyyden yhteensovittamisena, arjen hallintana kuntoutusyhteisössä, työyhteisöön kohdistuvien vaatimusten vaikutuksina työnkuvaan, työnkuvan uudelleen muotoutumisena ja yhteistyön sujuvuutena. Työntekijöiden kehitysideat ja toiveet tulevaisuuden työstä liittyivät toiminnan kehittämiseen ja yhteistyöllisiin haasteisiin.
Opinnäytetyömme tuloksista löytyy runsaasti yhtäläisyyksiä aiempaan tutkimustietoon sekä teoreettiseen tietoon liittyen. Kehittämisehdotuksina on työyhteisön panostaminen jatkuvaan työn kehittämiseen työnohjauksella ja kehittämispäivillä. Työyhteisön tulisi kiinnittää huomiota rakentavaan ja avoimeen vuorovaikutukseen. Työyhteisön olisi hyvä luoda yhtenäiset linjaukset perustehtävästä ja sen toteuttamiskeinoissa. Työn tulisi olla yhdessä suunniteltua ja perusteltua, jotta sitä voisi toteuttaa johdonmukaisesti. Jatkotutkimukset eri tutkimusnäkökulmista tuottaisivat arvokasta tietoa, joka auttaisi ymmärtämään ilmiötä kokonaisvaltaisemmin myös asukkaiden ja muiden organisaatioiden näkökulmasta.