Äänifakista toiseen : äänityypit ja äänifakin vaihtaminen lyyrisellä ja dramaattisella naisäänellä
Huuki, Heli; Jaatinen, Satu Kristina (2010)
Huuki, Heli
Jaatinen, Satu Kristina
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005139184
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005139184
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme käsittelee laulajien äänityyppiluokittelua ja äänityypin muuttumista opintojen ja uran aikana. Työmme tarkoituksena on selittää, mitä äänifakit ovat ja esitellä eri äänityyppiluokituksia sekä ottaa selvää miten ja miksi äänityyppi voi laulajan uran aikana muuttua.
Kerromme työssämme omat kehitystarinamme laulajina ja esittelemme saksalaisen ja italialaisen äänifakkijärjestelmän kokoamamme taulukon avulla. Esittelemme myös lyyristen ja dramaattisten naisäänten keskeistä ohjelmistoa. Lauluopintojemme aikana kertyneen tiedon lisäksi olemme etsineet tietoa kirjallisista ja elektronisista lähteistä, joita kuitenkin aiheeseen liittyen on löydettävissä varsin vähän.
Opinnäytetyöhömme liittyi myös taiteellis-toiminnallinen osuus. Pidimme helmi-kuussa 2010 konsertin, jossa esittelimme laulajien äänityyppejä ja niille keskeistä oopperaohjelmistoa.
Työmme keskeisenä tarkastelun kohteena ovat omat äänityyppimme eli lyyrinen ja dramaattinen naisääni. Näitä tarkastellessamme päädyimme tulokseen, että dramaattinen ääni kypsyy usein hitaammin ja myöhemmällä iällä kuin lyyrinen ääni. Koska äänen kypsyminen vie aikaa, vaatii laulunopiskelu pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä niin oppilaalta kuin opettajaltakin ja huolellisuutta ohjelmiston valinnassa.
Tarkastellessamme äänityyppiluokituksia huomasimme myös, että saksalainen ja italialainen äänityyppiluokittelu pienistä eroavaisuuksistaan huolimatta tukevat toisiaan. On olemassa myös muita luokituksia, esimerkiksi amerikkalainen ja ranskalainen. Keskityimme saksalaiseen ja italialaiseen luokitukseen siksi, että suuri osa suomalaisista oopperalaulajista tekee uransa keskieurooppalaisissa ja italialaisissa oopperataloissa.
Kerromme työssämme omat kehitystarinamme laulajina ja esittelemme saksalaisen ja italialaisen äänifakkijärjestelmän kokoamamme taulukon avulla. Esittelemme myös lyyristen ja dramaattisten naisäänten keskeistä ohjelmistoa. Lauluopintojemme aikana kertyneen tiedon lisäksi olemme etsineet tietoa kirjallisista ja elektronisista lähteistä, joita kuitenkin aiheeseen liittyen on löydettävissä varsin vähän.
Opinnäytetyöhömme liittyi myös taiteellis-toiminnallinen osuus. Pidimme helmi-kuussa 2010 konsertin, jossa esittelimme laulajien äänityyppejä ja niille keskeistä oopperaohjelmistoa.
Työmme keskeisenä tarkastelun kohteena ovat omat äänityyppimme eli lyyrinen ja dramaattinen naisääni. Näitä tarkastellessamme päädyimme tulokseen, että dramaattinen ääni kypsyy usein hitaammin ja myöhemmällä iällä kuin lyyrinen ääni. Koska äänen kypsyminen vie aikaa, vaatii laulunopiskelu pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä niin oppilaalta kuin opettajaltakin ja huolellisuutta ohjelmiston valinnassa.
Tarkastellessamme äänityyppiluokituksia huomasimme myös, että saksalainen ja italialainen äänityyppiluokittelu pienistä eroavaisuuksistaan huolimatta tukevat toisiaan. On olemassa myös muita luokituksia, esimerkiksi amerikkalainen ja ranskalainen. Keskityimme saksalaiseen ja italialaiseen luokitukseen siksi, että suuri osa suomalaisista oopperalaulajista tekee uransa keskieurooppalaisissa ja italialaisissa oopperataloissa.