Kartoitus: Hätäkeskuksen toiminta ja ensihoidon organisointi tehtävällä 791
Ahti, Eveliina; Lemmetyinen, Aino (2017)
Ahti, Eveliina
Lemmetyinen, Aino
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802021952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802021952
Tiivistelmä
Matkasynnytysten määrä Suomessa on ollut noususuhdanteinen koko 2000-luvun ja yksiselitteistä syytä tälle ilmiölle ei ole. Yhtenä osasyynä ilmiölle pidetään pienempien synnytyssairaaloiden sulkemista ja synnytysten keskittämistä suurimpiin synnytyssairaaloihin. Synnyttäjien matka synnytyssairaalaan pitenee ja matkasynnytyksen riski kasvaa. Tässä työssä lähestytään aihetta ensihoidon organisoinnin sekä hätäkeskuksen toiminnan näkökulmasta, sillä aihe on vielä tutkimaton eikä aiempia tutkimuksia Suomen ensihoitojärjestelmästä synnytystilanteissa ole.
Opinnäytetyössä kuvataan kuinka Suomen sairaanhoitopiirien ensihoidon järjestäminen ja toimintatavat eroavat toisistaan eri puolilla Suomea. Työssä käsitellään myös hätäkeskuslaitoksen toimintaa ja heiltä saatua tilastotietoa synnytystehtävistä Suomessa vuosilta 2010–2016. Luvussa neljä on kuvattu voimassa olevat Suomen sairaanhoitopiirien ensihoidon palvelutasopäätökset.
Kartoittava tutkimus toteutettiin sähköpostihaastatteluna Suomen sairaanhoitopiireille. Vastaukset ovat saatu kahdeksalta sairaanhoitopiiriltä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä analyysiä. Aineisto redusoitiin, klusteroitiin ja abstahoitiin. Tutkimuskysymykset koskevat hätäkeskuspäivystäjän arviota ensihoitoyksikön tarpeesta, perusteita lähetettävän ensihoitoyksikön tasoon ja kiireellisyyteen, tehtävälle lähtevän yksikön tasoa ja perusteita, sekä tehtävälle lähetettävän lisäavun tasoa ja perusteita.
Tulosten perusteella sairaanhoitopiirien hälytysohjeissa toistuu sama kaava. Korkeariskiselle tehtävälle pyritään hälyttämään poikkeuksetta vähintään hoitotason yksikkö sekä automaattisesti lisäapua. Muutaman sairaanhoitopiirin alueella on mahdollisuus saada mukaan myös kätilö. Sairaanhoitopiirien mukaan synnytyssairaaloiden sulkeminen ei ole vaikuttanut matkasynnytysten määrään. HYKS alueella arvellaan, että osasyinä voivat olla kulttuurierot sekä se, että synnyttäjiä ohjataan pysymään kotona entistä pidempään. Hätäkeskukselta saatujen tilastojen mukaan synnytystehtävien määrä on vähentynyt vuodesta 2010. Tilastot ovat ristiriidassa sairaanhoitopiirien kokemuksien kanssa tehtävien määrästä.
Tulevaisuudessa tutkimusta voi hyödyntää ensihoidon sekä hätäkeskuksen kehittämistyössä. Työ antaa hyvät jatkotutkimus mahdollisuudet seuraaville aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä tutkia syitä synnytystehtävien vähentymiselle sekä haastatella aiheesta tämän tutkimuksen ulkopuolelle jääneitä sairaanhoitopiirejä.
Opinnäytetyössä kuvataan kuinka Suomen sairaanhoitopiirien ensihoidon järjestäminen ja toimintatavat eroavat toisistaan eri puolilla Suomea. Työssä käsitellään myös hätäkeskuslaitoksen toimintaa ja heiltä saatua tilastotietoa synnytystehtävistä Suomessa vuosilta 2010–2016. Luvussa neljä on kuvattu voimassa olevat Suomen sairaanhoitopiirien ensihoidon palvelutasopäätökset.
Kartoittava tutkimus toteutettiin sähköpostihaastatteluna Suomen sairaanhoitopiireille. Vastaukset ovat saatu kahdeksalta sairaanhoitopiiriltä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä analyysiä. Aineisto redusoitiin, klusteroitiin ja abstahoitiin. Tutkimuskysymykset koskevat hätäkeskuspäivystäjän arviota ensihoitoyksikön tarpeesta, perusteita lähetettävän ensihoitoyksikön tasoon ja kiireellisyyteen, tehtävälle lähtevän yksikön tasoa ja perusteita, sekä tehtävälle lähetettävän lisäavun tasoa ja perusteita.
Tulosten perusteella sairaanhoitopiirien hälytysohjeissa toistuu sama kaava. Korkeariskiselle tehtävälle pyritään hälyttämään poikkeuksetta vähintään hoitotason yksikkö sekä automaattisesti lisäapua. Muutaman sairaanhoitopiirin alueella on mahdollisuus saada mukaan myös kätilö. Sairaanhoitopiirien mukaan synnytyssairaaloiden sulkeminen ei ole vaikuttanut matkasynnytysten määrään. HYKS alueella arvellaan, että osasyinä voivat olla kulttuurierot sekä se, että synnyttäjiä ohjataan pysymään kotona entistä pidempään. Hätäkeskukselta saatujen tilastojen mukaan synnytystehtävien määrä on vähentynyt vuodesta 2010. Tilastot ovat ristiriidassa sairaanhoitopiirien kokemuksien kanssa tehtävien määrästä.
Tulevaisuudessa tutkimusta voi hyödyntää ensihoidon sekä hätäkeskuksen kehittämistyössä. Työ antaa hyvät jatkotutkimus mahdollisuudet seuraaville aiheesta kiinnostuneille. Olisi hyvä tutkia syitä synnytystehtävien vähentymiselle sekä haastatella aiheesta tämän tutkimuksen ulkopuolelle jääneitä sairaanhoitopiirejä.