Yksin saapuneiden naisten kokemukset vastaanottokeskuksessa elämisestä ja sen tarjoamista palveluista
Nevalainen, Sissi (2017)
Nevalainen, Sissi
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221520
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801221520
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yksin saapuneiden naisten kokemuksia siitä, kuinka he kokevat vastaanottokeskuksessa elämisen ja sen tarjoamat palvelut. Tavoitteena oli kuvata vastaanottokeskusta elinympäristönä haastateltujen naisten kokemuksien pohjalta ja tuoda naisten omaa ääntä kuuluviin. Yhteistyökumppaninani toimi Joutsenon vastaanottokeskus ja siellä toiminut Hapke 3 -hanke. Hankeen tavoitteena on kehittää vastaanottojärjestelmää vastaamaan nykyistä paremmin yksin saapuneiden naisten sekä heidän lastensa erityistarpeita.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui viidestä englanninkielisestä teemahaastattelusta ja se analysoitiin teemoitellen. Haastatteluissa käytetty kieli ei ollut kenenkään haastateltavan äidinkieli. Haastatellut olivat eri-ikäisiä, turvapaikkaprosessinsa eri vaiheissa olevia yksin saapuneita naisia. Kahdella haastatellulla naisella oli lapsi. Haastatteluteemat käsittelivät vastaanottokeskuksen tarjoamia lakisääteisiä palveluja sekä naisten elämää ja vapaa-ajanviettoa yleisesti.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että haastatellut olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä vastaanottokeskuksen tarjoamiin palveluihin. Kritiikki kohdistui pääasiassa vastaanottokeskuksen syrjäiseksi koettuun sijaintiin ja vähäiseen vapaa-ajantoimintaan. Aineistosta nousi keskeisimpänä esiin kaksi teemaa, joita kaikki haastatellut käsittelivät omasta näkökulmastaan käsin. Ensimmäinen esiin noussut teema oli vastaanottokeskuksen asiakkaiden keskuudessa vallitseva masennuksen ja passiivisuuden ilmapiiri, joka vaikuttaa vahvasti myös muihin asiakkaisiin. Toisessa teemassa naiset käsittelivät yksinhuoltajuuden ja äitiyden haasteita vastaanottokeskuksessa.
Tutkimus tuotti tietoa haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden elämästä vastaanottokeskuksessa ja siitä, millaisia haasteita he kohtaavat. Tulokseni hyödyttävät yhteistyötahojani eli Joutsenon vastaanottokeskusta ja Hapke 3 -hanketta, haavoittuvassa asemassa olevien naisten kanssa työskenteleviä ja muita aiheesta kiinnostuneita lisäämällä heidän tietouttaan aiheesta.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui viidestä englanninkielisestä teemahaastattelusta ja se analysoitiin teemoitellen. Haastatteluissa käytetty kieli ei ollut kenenkään haastateltavan äidinkieli. Haastatellut olivat eri-ikäisiä, turvapaikkaprosessinsa eri vaiheissa olevia yksin saapuneita naisia. Kahdella haastatellulla naisella oli lapsi. Haastatteluteemat käsittelivät vastaanottokeskuksen tarjoamia lakisääteisiä palveluja sekä naisten elämää ja vapaa-ajanviettoa yleisesti.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että haastatellut olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä vastaanottokeskuksen tarjoamiin palveluihin. Kritiikki kohdistui pääasiassa vastaanottokeskuksen syrjäiseksi koettuun sijaintiin ja vähäiseen vapaa-ajantoimintaan. Aineistosta nousi keskeisimpänä esiin kaksi teemaa, joita kaikki haastatellut käsittelivät omasta näkökulmastaan käsin. Ensimmäinen esiin noussut teema oli vastaanottokeskuksen asiakkaiden keskuudessa vallitseva masennuksen ja passiivisuuden ilmapiiri, joka vaikuttaa vahvasti myös muihin asiakkaisiin. Toisessa teemassa naiset käsittelivät yksinhuoltajuuden ja äitiyden haasteita vastaanottokeskuksessa.
Tutkimus tuotti tietoa haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden elämästä vastaanottokeskuksessa ja siitä, millaisia haasteita he kohtaavat. Tulokseni hyödyttävät yhteistyötahojani eli Joutsenon vastaanottokeskusta ja Hapke 3 -hanketta, haavoittuvassa asemassa olevien naisten kanssa työskenteleviä ja muita aiheesta kiinnostuneita lisäämällä heidän tietouttaan aiheesta.