AVH-kuntoutujan kävelyn arviointi fysioterapiassa : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Kävelykyvyllä on suuri merkitys ihmisen toimintakyvyn kannalta. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneilla kävelyn häiriöt ovat yleisiä ja ne alentavat merkittävästi osallistumista sekä elämänlaatua. Opinnäytetyön tavoitteena on kuvata uusimman tutkimustiedon ja kirjallisuuden pohjalta, miten AVH-kuntoutujan kävelyä ja kävelyssä tapahtuneita muutoksia voidaan arvioida fysioterapiassa. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus kävelyssä arvioitavista osa-alueista ja kävelyn arviointimenetelmistä AVH-kuntoutujilla. Tarkoituksena oli tuottaa tiivistetyssä muodossa tietoa aiheesta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun fysioterapiaopetuksen ja -opiskelijoiden käyttöön ja näin edistää kävelyn luotettavaa arviointia AVH-kuntoutujien fysioterapiassa.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisältää tietoa aivoverenkiertohäiriöistä ja niiden vaikutuksesta sairastuneen toimintakykykyyn ja liikkumiseen sekä kävelyyn. Tämän lisäksi käsitellään kävelyn osa-alueita sekä kävelyn arviointia fysioterapiassa. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä olivat: Mitkä ovat yleisimmin arvioidut osa-alueet AVH-kuntoutujan kävelyssä? Millaisia arviointimenetelmiä käytetään arvioitaessa AVH-kuntoutujan kävelyä fysioterapiassa?

AVH-kuntoutujan kävelyssä yleisimpiä arvioitavia osatekijöitä ovat kävelynopeus, tuki- ja heilahdusvaiheen kesto sekä askelpituus ja -leveys. Lisäksi arvioinnissa huomio kiinnittyy kävelyn kinematiikan osalta alaraajojen nivelkulmiin sekä kompensoiviin liikemalleihin. Kävelyn arviointimenetelmistä tässä opinnäytetyössä keskitytään ilman monimutkaisia elektronisia apuvälineitä toteutettavien arviointimenetelmiin, joista yleisin päivittäisessä työssä käytetty menetelmä on kävelyn havainnointi. Vaikka AVH-kuntoutujan kävelyn poikkeavuudet ja tärkeimmät arvioitavat osa-alueet ovat yleisesti kirjallisuudessa ja tutkimuksissa tunnistettu, on kävelyn havainnointi haastavaa, ja yksilölliset vaihtelut AVH-kuntoutujan kävelyssä ovat suuria. Systemaattisempi lähestymistapa ja yhtenäisempi havainnointi- ja arviointiprotokolla olisi tarpeen kävelyn luottavan arvioinnin tehostamiseksi.