Metsäkiinteistön summa-arvon ja toteutuneen kauppahinnan vertailu : Pohjois-Suomi vuosina 2011-2016
Heiska, Saku (2017)
Heiska, Saku
Lapin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801071110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801071110
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, onko Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n vuosina 2011–2016 välittämien metsäkiinteistöjen toteutuneiden kauppahintojen ja tila-arvioiden suhteessa eroja. Toteutuneita kauppahintoja ja summa-arvioita vertailemalla saatiin luotettavia tietoja metsätilamarkkinoiden kehittymisestä ja myytävien tilojen kauppahintojen ennakointia voitiin tarkentaa. Samalla saatiin myös alueittaista tietoa toteutuneeseen kauppahintaan vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyössä tehtiin myös markkinakatsaus, jossa tutkittiin metsäkiinteistömarkkinoiden kehittymistä.
Tutkimus toteutettiin aineistopohjaisena kokonaistutkimuksena. Aineistona toimivat Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n vuosina 2011–2016 välittämät metsäkiinteistökaupat. Aineiston keruussa rajaavina tekijöinä käytettiin kaupan edustavuutta sekä kymmenen hehtaarin vähimmäispinta-alaa. Aineistosta rajattiin myös sellaisia kauppoja, jotka sisälsivät huomattavan osuuden muita kuin metsätaloudellisia arvoja. Toteutuneita kauppoja aineistoon kertyi 923 kappaletta.
Metsätilojen toteutuneen kauppahinnan ja tila-arvion suhteeseen vaikuttavia tekijöitä pyrittiin tutkimaan tilastollisilla menetelmillä SPSS-ohjelmistolla. Tilastollisiksi menetelmiksi valittiin regressioanalyysi ja Kruskal-Wallis-testi. Selittävinä tekijöinä käytettiin myytyjen metsäkiinteistöjen puuston määrää metsämaahehtaarilla, metsämaahehtaarien määrää sekä metsämaanosuutta. Markkinakatsauksessa muodostettiin kuvaajia myytyjen metsätilojen keskitunnuksista alueittain. Opinnäytetyö tehtiin jatkotutkimuksena Haaraniemi & Junnilan vuonna 2011 tekemälle opinnäytetyölle, joten markkinakatsauksen tuloksia voitiin verrata myös aiempien vuosien keskitunnuksiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että toteutuneet kauppahinnat ovat keskimäärin suurempia kuin tila-arviot. Tilastollisilla menetelmillä havaittiin, että metsäkiinteistön toteutuneen kauppahinnan ja tila-arvion suhteeseen vaikuttaa Lapissa puuston määrä metsämaahehtaarilla ja metsämaan hehtaarimäärä, Koillismaalla metsämaahehtaarien määrä ja Oulun seudulla puuston määrä metsämaahehtaarilla sekä metsämaahehtaarien määrä. Oulun eteläpuolella selittäviä tekijöitä ei löytynyt tilastollisilla menetelmillä.
Tutkimus toteutettiin aineistopohjaisena kokonaistutkimuksena. Aineistona toimivat Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n vuosina 2011–2016 välittämät metsäkiinteistökaupat. Aineiston keruussa rajaavina tekijöinä käytettiin kaupan edustavuutta sekä kymmenen hehtaarin vähimmäispinta-alaa. Aineistosta rajattiin myös sellaisia kauppoja, jotka sisälsivät huomattavan osuuden muita kuin metsätaloudellisia arvoja. Toteutuneita kauppoja aineistoon kertyi 923 kappaletta.
Metsätilojen toteutuneen kauppahinnan ja tila-arvion suhteeseen vaikuttavia tekijöitä pyrittiin tutkimaan tilastollisilla menetelmillä SPSS-ohjelmistolla. Tilastollisiksi menetelmiksi valittiin regressioanalyysi ja Kruskal-Wallis-testi. Selittävinä tekijöinä käytettiin myytyjen metsäkiinteistöjen puuston määrää metsämaahehtaarilla, metsämaahehtaarien määrää sekä metsämaanosuutta. Markkinakatsauksessa muodostettiin kuvaajia myytyjen metsätilojen keskitunnuksista alueittain. Opinnäytetyö tehtiin jatkotutkimuksena Haaraniemi & Junnilan vuonna 2011 tekemälle opinnäytetyölle, joten markkinakatsauksen tuloksia voitiin verrata myös aiempien vuosien keskitunnuksiin.
Tutkimuksessa havaittiin, että toteutuneet kauppahinnat ovat keskimäärin suurempia kuin tila-arviot. Tilastollisilla menetelmillä havaittiin, että metsäkiinteistön toteutuneen kauppahinnan ja tila-arvion suhteeseen vaikuttaa Lapissa puuston määrä metsämaahehtaarilla ja metsämaan hehtaarimäärä, Koillismaalla metsämaahehtaarien määrä ja Oulun seudulla puuston määrä metsämaahehtaarilla sekä metsämaahehtaarien määrä. Oulun eteläpuolella selittäviä tekijöitä ei löytynyt tilastollisilla menetelmillä.