Tehokas siirtyminen järjestelmän kehityksestä ylläpitoon
Huttunen, Joni (2017)
Huttunen, Joni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121821764
Tiivistelmä
Tavoitteena oli siirtyä mahdollisimman tehokkaasti järjestelmän kehityksestä ylläpitoon. Yksi työnantajan ohjelmistojen osa-alueista oli jäämässä aktiivisesta kehityksestä pois, ja se oltiin siirtämässä ylläpitomoodiin, ja mahdollisimman tehokas siirtyminen oli suotavinta.
Tutkimus itsessään tapahtui tutkimalla ja vertailemalla useita eri ohjelmistokehitysmalleja keskenään. Sen jälkeen tutkittiin kehitysmallien soveltuvuutta käyttötarkoitukseen. Käytettävät resurssit kehitystiimissä ja työ tehtävien vaihtuminen ja muuttuminen olivat hyvin tärkeitä tekijöitä päättäessä sopivimmasta kehitysmallista, joten näiden selvitys oli myös olennaista.
Tutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että ketterät kehitystavat olivat kaikista parhaita kun järjestelmää oltiin siirtämässä tai kun se oli jo siirretty ylläpitoon.
Tärkeintä oli tietää työn tehtävien laatu kehitystiimissä. Eli kuinka paljon tehtävien prioriteetti vaihtelee tai tuleeko sykleistä ongelmia. Tehokkuuden parantamiseksi myös oli hyvä käydä lävitse palaverien tarve. Jos kehitystapa muuttuu niin ei välttämättä ollut tarvetta pitää kaikkia palavereja. Tällöin saadaan tuottavuutta tehokkaammaksi, kun kehittäjät saavat kehittää.
Kehitystavoista sopivin järjestelmän ylläpitoon siirtoon oli Scrumban. Tämän avulla saatiin Scrumin ja Kanbanin hyödyt käytettyä. Oli joustavuutta työtehtävien otossa, ja työtehtävien prioriteetti eli omaa elämäänsä työjonossa. Täten aina tärkein tehtävä tuli seuraavaksi työn alle. Scrum taas piti sisällään osa tarvittavista palavereista, joilla pystyttiin seurata ohjelmiston ylläpitoa.
Tutkimus itsessään tapahtui tutkimalla ja vertailemalla useita eri ohjelmistokehitysmalleja keskenään. Sen jälkeen tutkittiin kehitysmallien soveltuvuutta käyttötarkoitukseen. Käytettävät resurssit kehitystiimissä ja työ tehtävien vaihtuminen ja muuttuminen olivat hyvin tärkeitä tekijöitä päättäessä sopivimmasta kehitysmallista, joten näiden selvitys oli myös olennaista.
Tutkimuksen tuloksena kävi ilmi, että ketterät kehitystavat olivat kaikista parhaita kun järjestelmää oltiin siirtämässä tai kun se oli jo siirretty ylläpitoon.
Tärkeintä oli tietää työn tehtävien laatu kehitystiimissä. Eli kuinka paljon tehtävien prioriteetti vaihtelee tai tuleeko sykleistä ongelmia. Tehokkuuden parantamiseksi myös oli hyvä käydä lävitse palaverien tarve. Jos kehitystapa muuttuu niin ei välttämättä ollut tarvetta pitää kaikkia palavereja. Tällöin saadaan tuottavuutta tehokkaammaksi, kun kehittäjät saavat kehittää.
Kehitystavoista sopivin järjestelmän ylläpitoon siirtoon oli Scrumban. Tämän avulla saatiin Scrumin ja Kanbanin hyödyt käytettyä. Oli joustavuutta työtehtävien otossa, ja työtehtävien prioriteetti eli omaa elämäänsä työjonossa. Täten aina tärkein tehtävä tuli seuraavaksi työn alle. Scrum taas piti sisällään osa tarvittavista palavereista, joilla pystyttiin seurata ohjelmiston ylläpitoa.