Iäkkäiden, palveluasunnossa asuvien taktiilisti kommunikoivien kuurosokeiden voimaantumisen mahdollistaminen - työntekijöiden näkökulmasta
Turpeinen, Riikka (2010)
Turpeinen, Riikka
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005027432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005027432
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Turpeinen, Riikka. Iäkkäiden, palveluasunnossa asuvien, taktiilisti kommunikoivien
kuurosokeiden voimaantumisen mahdollistaminen–työntekijöiden näkökulmasta.
Pieksämäki, kevät 2010, 29s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä
Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusalan
suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön työelämälähtöisenä tavoitteena on tuoda arkeen toimintamalleja
iäkkäiden, taktiilia viittomakieltä käyttävien, palveluasunnoissa asuvien kuurosokeiden
aktiivisuuden, itsenäisyyden ja oma-aloitteisuuden tukemiseen. Iäkkäiden, taktiilia
viittomakieltä käyttävien, palveluasunnoissa asuvien kuurosokeiden arki on passiivista.
Näin ollen työntekijät kokevat olevansa ”napanuoria” kuurosokeiden ja arjen välillä.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään mitä ovat ne tekijät, joilla kuurosokeiden arjessa
toimimisen aktiivisuutta voisi lisätä, itseohjautuvuutta tukea sekä riippuvuutta ohjaajista
vähentää. Tutkimus keskittyy työntekijöiden näkökulmaan.
Tutkimus on menetelmältään kvalitatiivinen puolistrukturoitu haastattelututkimus.
Aineiston analyysimenetelmä on sisällön analyysi. Kysymykset lähetettiin kahdeksalle
kuurosokeiden parissa työskentelevälle henkilölle. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa.
Määräaikaan vastauksia palautui neljä.
Vastauksissa korostui syrjäytymisen ja eristäytymisen ennaltaehkäisyssä
kommunikoinnin varmistaminen, tiedonsaannin ja sen hallinnan varmistaminen sekä
palveluasuntojen työntekijöiden asiakaslähtöinen suhtautuminen asiakkaisiin.
Tuloksista voi päätellä, että iäkkäiden, taktiilia viittomakieltä käyttävien,
palveluasunnoissa asuvien kuurosokeiden sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan
voimaannuttavina tekijöinä voidaan pitää sosiaalisyhteisöllisyyttä ja
kuurosokeustietoisuutta. Viittomakielisen kulttuurin arvostamisen osoittamisella voidaan
lisätä voimaantumisen mahdollistumista.
Asiasanat: kuurosokeus, palveluasuminen, voimaantuminen, kvalitatiivinen tutkimus
Turpeinen, Riikka. Iäkkäiden, palveluasunnossa asuvien, taktiilisti kommunikoivien
kuurosokeiden voimaantumisen mahdollistaminen–työntekijöiden näkökulmasta.
Pieksämäki, kevät 2010, 29s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä
Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusalan
suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön työelämälähtöisenä tavoitteena on tuoda arkeen toimintamalleja
iäkkäiden, taktiilia viittomakieltä käyttävien, palveluasunnoissa asuvien kuurosokeiden
aktiivisuuden, itsenäisyyden ja oma-aloitteisuuden tukemiseen. Iäkkäiden, taktiilia
viittomakieltä käyttävien, palveluasunnoissa asuvien kuurosokeiden arki on passiivista.
Näin ollen työntekijät kokevat olevansa ”napanuoria” kuurosokeiden ja arjen välillä.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään mitä ovat ne tekijät, joilla kuurosokeiden arjessa
toimimisen aktiivisuutta voisi lisätä, itseohjautuvuutta tukea sekä riippuvuutta ohjaajista
vähentää. Tutkimus keskittyy työntekijöiden näkökulmaan.
Tutkimus on menetelmältään kvalitatiivinen puolistrukturoitu haastattelututkimus.
Aineiston analyysimenetelmä on sisällön analyysi. Kysymykset lähetettiin kahdeksalle
kuurosokeiden parissa työskentelevälle henkilölle. Vastausaikaa oli kaksi viikkoa.
Määräaikaan vastauksia palautui neljä.
Vastauksissa korostui syrjäytymisen ja eristäytymisen ennaltaehkäisyssä
kommunikoinnin varmistaminen, tiedonsaannin ja sen hallinnan varmistaminen sekä
palveluasuntojen työntekijöiden asiakaslähtöinen suhtautuminen asiakkaisiin.
Tuloksista voi päätellä, että iäkkäiden, taktiilia viittomakieltä käyttävien,
palveluasunnoissa asuvien kuurosokeiden sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan
voimaannuttavina tekijöinä voidaan pitää sosiaalisyhteisöllisyyttä ja
kuurosokeustietoisuutta. Viittomakielisen kulttuurin arvostamisen osoittamisella voidaan
lisätä voimaantumisen mahdollistumista.
Asiasanat: kuurosokeus, palveluasuminen, voimaantuminen, kvalitatiivinen tutkimus