Työkierto toimihenkilötason osaamisen kehittäjänä
Jalomaa, Jenni; Kuivamäki, Hannele (2017)
Jalomaa, Jenni
Kuivamäki, Hannele
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121020416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121020416
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Långvik Congress Wellness -hotellin mahdollisuuksia hyödyntää työkiertoa osaamisen kehittäjänä. Opinnäytetyöllä pyrittiin vastaamaan kysymykseen: kuinka toimihenkilötaso kokee työkierron osaamisen kehittäjänä Långvik Congress Wellness -hotellissa ja mitä tulisi huomioida työkiertoa toteutettaessa? Tutkimusongelma muotoutui hyvin yrityskeskeiseksi ja vastauksia pyrittiin saamaan Långvik Congress Wellness -hotellin toiminnan kehittämisen tueksi. Opinnäytetyötä tullaan hyödyntämään yrityksessä työkierron suunnittelussa.
Opinnäytetyön tietoperusta keskittyi työkiertoon, osaamisen kehittämisen eri tasoihin ja näiden avulla laadukkaan palvelun luomiseen. Tietoperustassa painotettiin työkierron merkitystä osaamisen kehittämisessä työyhteisössä ja sitä kautta laadun luomisessa asiakkaalle.
Tutkimuksellisen osuuden aineisto hankittiin haastattelemalla 11 Långvik Congress Wellness -hotellin työntekijää. Teemahaastattelut toteutettiin toukokuussa 2017. Aineisto litteroitiin hyödyntäen myös haastattelutilanteessa tehtyjä kirjattuja havaintoja. Vastauksia opinnäytetyölle asetettuun tutkimusongelmaan pyrittiin löytämään kolmen teeman avulla. Ensimmäinen teema pyrki selvittämään koettua työkierron merkitystä. Toinen teema selvitti työkierron vaikutuksia osaamisen kehittämiseen. Kolmannessa teemassa haettiin vastauksia siihen, miten Långvik Congress Wellness -hotellissa työkiertoa voitaisiin toteuttaa ja mitä haastateltavien mielestä tulisi huomioida sitä suunniteltaessa.
Tuloksina esitettiin kolme ideaalityyppiä: positiivinen realisti, itsekäs individualisti sekä pessimisti. Positiivinen realisti oli ollut osana työkiertoa jo aiemmin ja hän osasi hahmottaa työyhteisön edut ja haasteet työkiertoa pohtiessaan. Sen sijaan itsekäs individualisti pohti työkiertoa hyvin henkilökohtaisista ja itsekkäistä näkökulmista. Pessimisti koki työkierron mahdollisuudeksi, mutta kiire dominoi hänen ajatuksiaan. Pessimistin mielestä yrityksellä ei ollut vaadittavia resursseja toteuttaa työkiertoa.
Ideaalityyppien ja opinnäytetyön johtopäätelmien avulla voi tilaajayritys hahmottaa työyhteisön kokemat työkierron edut ja haasteet. Tärkeimmiksi huomioitaviksi piirteiksi nousi mielenkiinto työkiertoa kohtaan ja toisaalta kiireen luomat haasteet. Huomion arvoista on se, että lähes kaikki haastatellut olivat halukkaita osallistumaan työkiertoon, mikäli se toteutettaisiin suunnitelmallisesti ja hyvin ajoitettuna.
Opinnäytetyö herätti ajatuksia jatkotutkimuksista. Tutkimalla toisten vastaavien yrityksien työntekijöiden ajatuksia työkierrosta, voisi vastauksia verrata nyt saatuihin tuloksiin ja rakentaa sitä kautta esimerkiksi yleispätevä työkierron malli vastaaville yrityksille. Toisaalta olisi hyödyllistä tutkia myös tähän opinnäytetyöhön valitun näytteen kokemuksia heidän osallistuttuaan työkiertoon Långvik Congress Wellness -hotellissa ja verrata tuloksia aiemmin saatuihin tuloksiin.
Opinnäytetyön tietoperusta keskittyi työkiertoon, osaamisen kehittämisen eri tasoihin ja näiden avulla laadukkaan palvelun luomiseen. Tietoperustassa painotettiin työkierron merkitystä osaamisen kehittämisessä työyhteisössä ja sitä kautta laadun luomisessa asiakkaalle.
Tutkimuksellisen osuuden aineisto hankittiin haastattelemalla 11 Långvik Congress Wellness -hotellin työntekijää. Teemahaastattelut toteutettiin toukokuussa 2017. Aineisto litteroitiin hyödyntäen myös haastattelutilanteessa tehtyjä kirjattuja havaintoja. Vastauksia opinnäytetyölle asetettuun tutkimusongelmaan pyrittiin löytämään kolmen teeman avulla. Ensimmäinen teema pyrki selvittämään koettua työkierron merkitystä. Toinen teema selvitti työkierron vaikutuksia osaamisen kehittämiseen. Kolmannessa teemassa haettiin vastauksia siihen, miten Långvik Congress Wellness -hotellissa työkiertoa voitaisiin toteuttaa ja mitä haastateltavien mielestä tulisi huomioida sitä suunniteltaessa.
Tuloksina esitettiin kolme ideaalityyppiä: positiivinen realisti, itsekäs individualisti sekä pessimisti. Positiivinen realisti oli ollut osana työkiertoa jo aiemmin ja hän osasi hahmottaa työyhteisön edut ja haasteet työkiertoa pohtiessaan. Sen sijaan itsekäs individualisti pohti työkiertoa hyvin henkilökohtaisista ja itsekkäistä näkökulmista. Pessimisti koki työkierron mahdollisuudeksi, mutta kiire dominoi hänen ajatuksiaan. Pessimistin mielestä yrityksellä ei ollut vaadittavia resursseja toteuttaa työkiertoa.
Ideaalityyppien ja opinnäytetyön johtopäätelmien avulla voi tilaajayritys hahmottaa työyhteisön kokemat työkierron edut ja haasteet. Tärkeimmiksi huomioitaviksi piirteiksi nousi mielenkiinto työkiertoa kohtaan ja toisaalta kiireen luomat haasteet. Huomion arvoista on se, että lähes kaikki haastatellut olivat halukkaita osallistumaan työkiertoon, mikäli se toteutettaisiin suunnitelmallisesti ja hyvin ajoitettuna.
Opinnäytetyö herätti ajatuksia jatkotutkimuksista. Tutkimalla toisten vastaavien yrityksien työntekijöiden ajatuksia työkierrosta, voisi vastauksia verrata nyt saatuihin tuloksiin ja rakentaa sitä kautta esimerkiksi yleispätevä työkierron malli vastaaville yrityksille. Toisaalta olisi hyödyllistä tutkia myös tähän opinnäytetyöhön valitun näytteen kokemuksia heidän osallistuttuaan työkiertoon Långvik Congress Wellness -hotellissa ja verrata tuloksia aiemmin saatuihin tuloksiin.