Liikunnanohjauksen perustutkinto – liikuntaneuvoja 2018 : Liikunnanohjauksen perustutkinnon uudistaminen työelämävastaavaksi

Abstract

Ihminen oppii tekemällä asioita. Tekemisen seurauksena, erilaisissa tilanteissa ja proses-seissa, syntyvää oppimista on haluttu Opetushallituksessa siirtää formaalien opintojen osak-si ja rinnalle. Tämän työn tuloksena ovat syntyneet Liikunnanohjauksen perustutkinnon pe-rusteet, jotka ovat aikaisempia perusteita enemmän työelämälähtöiset. Liikunta-alan työpai-koista kilpailevat perustutkinnon suorittaneiden liikuntaneuvojien lisäksi, ammattitutkinnolta valmistuneet, ammattikorkeakoulusta valmistuneet liikunnanohjaajat sekä lisääntyvässä määrin terveydenhuoltoalalta valmistuneet. Laadukkailla tutkinnon perusteilla voidaan edes-auttaa liikuntaneuvojien työllistymistä työmarkkinoille sekä helpottaa siirtymistä jatko-opintoihin.

Suomen hallitus on määritellyt hallitusohjelmassaan 2015 ns. kärkihankkeita. Yksi osaami-sen ja koulutuksen kärkihankkeista on toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi. Sen keskeisiä asioita on uudistaa ammatillinen koulutus tehokkaaksi osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi koulutukseksi sekä lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja. Taustalla tässä on mm. OECD ja Euroopan Unionin komission tutkimukset koulutuksesta saaduista hyödyistä, niin yksilön, kuin yhteiskunnan kannalta. Opetushallituk-sen tehtävänä on toimeenpanna reformin uudistukset koulutuksen sektorilla.

Tämän työelämän kehittämistehtävän tavoitteena on Liikunnanohjauksen perustutkinnon tutkintoperusteiden laadinta reformin mukaiseksi. Lisäksi perusteita tarkastellaan tässä työs-sä työelämälähtöisyyden -käsitteen kautta. Työ on Opetushallituksen johtamaa työtä, jonka laatijana on Kisakallion Urheiluopisto. Työ on toteutettu vuoden 2017 keväästä syksyyn ja perusteet tulevat voimaan elokuusta 2018 alkaen.

Itse työprosessissa käytettiin osallistavan tuotteistamisen menetelmää sovelletusti. Pohjalla menetelmässä on Palvelujen tuotteistamisen käsikirja, joka perustuu Aalto yliopiston ja Tampereen Teknillisen yliopiston kolmivuotisen Leadership in the Productisation of Services -tutkimusprojektin tuloksiin. Työelämälähtöisyyden tarkastelussa on hyödynnetty työntilaajan eli Opetushallituksen hankkeissa tuotettuja sekä havaittuja materiaaleja.

Työn keskeisiä tuloksia, itse perusteiden lisäksi, on kaksi. Ensimmäinen on muutos tutkin- non perusteissa niin, että tutkinnon osat ovat määritelty työprosesseina ja työprosessien laatu on määritelty arviointikriteereinä. Toinen on se, että Liikunnanohjauksen perustutkin-toon tulee osaamisalat eli opiskelija voi erikoistua työelämän yhteen osakokonaisuuteen ai-kaisempaa syvemmin. Työelämän osakokonaisuudet ovat Liikunnan palvelutuotannon osaamisala, Terveyttä edistävän liikuntaneuvonnan osaamisala sekä Valmennuksen ja seu-ratoiminnan osaamisala.

Työelämän lausuntokierrokselta saadun palautteen perusteella tutkinnon perusteet ovat onnistuneet työelämälähtöisyydessään. Samoin koulutusta järjestävät tahot ovat lausuneet tutkinnon perusteista, niiden vastaavan työelämälähtöisyydeltään koulutuksen tarpeisiin.