Äitiyslaki kansalaisaloitteena : huomioita tuomioistuimen näkökulmasta
Hyypiä, Camilla (2017)
Hyypiä, Camilla
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820261
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120820261
Tiivistelmä
Suomessa ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka määrittelisi äitiyttä mitenkään. Äitinä pidetään lapsen synnyttänyttä naista, mutta tätä ei ole kirjattu mihinkään lakiin. Eduskunnassa on käsittelyssä kansalaisaloitteena vireille laitettu äitiyslaki, jossa määriteltäisiin, että äiti on lapsen synnyttänyt henkilö. Lisäksi äitiyslaki mahdollistaisi sen, että lapselle voitaisiin vahvistaa toinen äiti, kun lapsi syntyy naisparille.
Tässä työssä selvitetään kansalaisaloitteena vireillelaitetun äitiyslain etenemistä, sisältöä ja mitä kehittämiskohteita lakiesityksessä on tuomioistuimen näkökulmasta.
Äitiyslakia aloitettiin valmistelemaan oikeusministeriössä 2014, mutta sen käsittely eduskunnassa päättyi jo seuraavana vuonna. Vuoden 2015 lopulla äitiyslaista tehtiin kansalaisaloite ja se keräsi puolessa vuodessa tarvittavan määrän kannatusilmoituksia, jotta se otettiin eduskunnassa käsittelyyn. Tällä hetkellä äitiyslaki on lakivaliokunnassa valmisteltavana.
Tuomioistuimen osalta äitiyslain keskeisimmät osiot ovat lain yleiset perustelut, äitiyden vahvistamista koskeva oikeudenkäynti sekä äitiyden kumoaminen. Myös kehittämiskohteet koskevat näitä osa-alueita.
Voimaantullessaan äitiyslaki parantaisi sateenkaariperheiden asemaa ja naisparien olisi mahdollista vahvistaa lapselle kaksi vanhempaa jo ennen lapsen syntymää. Tämä olisi kuitenkin mahdollista vain silloin, jos lapsi on saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla ja parin molemmat osapuolet ovat antaneet suostumuksensa hoitoihin. Tulevaisuudessa voikin olla tarvetta kehittää vanhemmuuslaki, joka korvaisi voimassaolevan isyyslain ja mahdollisen äitiyslain.
Tässä työssä selvitetään kansalaisaloitteena vireillelaitetun äitiyslain etenemistä, sisältöä ja mitä kehittämiskohteita lakiesityksessä on tuomioistuimen näkökulmasta.
Äitiyslakia aloitettiin valmistelemaan oikeusministeriössä 2014, mutta sen käsittely eduskunnassa päättyi jo seuraavana vuonna. Vuoden 2015 lopulla äitiyslaista tehtiin kansalaisaloite ja se keräsi puolessa vuodessa tarvittavan määrän kannatusilmoituksia, jotta se otettiin eduskunnassa käsittelyyn. Tällä hetkellä äitiyslaki on lakivaliokunnassa valmisteltavana.
Tuomioistuimen osalta äitiyslain keskeisimmät osiot ovat lain yleiset perustelut, äitiyden vahvistamista koskeva oikeudenkäynti sekä äitiyden kumoaminen. Myös kehittämiskohteet koskevat näitä osa-alueita.
Voimaantullessaan äitiyslaki parantaisi sateenkaariperheiden asemaa ja naisparien olisi mahdollista vahvistaa lapselle kaksi vanhempaa jo ennen lapsen syntymää. Tämä olisi kuitenkin mahdollista vain silloin, jos lapsi on saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla ja parin molemmat osapuolet ovat antaneet suostumuksensa hoitoihin. Tulevaisuudessa voikin olla tarvetta kehittää vanhemmuuslaki, joka korvaisi voimassaolevan isyyslain ja mahdollisen äitiyslain.