Ohjeistus vuosilomapalkan laskennan erityistapauksista viestintäalan yrityksessä
Laine, Tiina (2017)
Laine, Tiina
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120519805
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite on luoda TS-Yhtymä Oy:lle ohjeistus palkanlaskennan sijaisen käyttöön koskien vuosilomaa ja sen erityistapausten käsittelyä. Vuosiloman erityistapausten käsittely on rajattu Viestinnän keskusliiton ja Ammattiliitto Pron työehtosopimuksen alaisiin toimihenkilöihin. Yhtenä kysymyksenä on se, voiko tulkintoja olla useampia. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on kartoittava ja selittävä tapaustutkimus. Esimerkkitapauksen purun lisäksi on toteutettu ryhmähaastattelu TS-Yhtymän palkkahallinnossa yhtymän käytännöistä ja vuosilomaan liittyvistä kysymyksistä, joita palkanlaskijoille tulee.
Teoriaosuudessa on käsitelty vuosilomien kertyminen, vuosilomien siirtyminen sekä palkanmuutosten vaikutukset vuosilomapalkanlaskentaan. Käsittely on rajattu vuosilomalakiin sekä TES:een. Lisäksi on käytetty TS-yhtymän konsernista kasattua esimerkkitapausta. Erityistapaus on rakennettu tietoisesti siten, että sen kaltaiset tapaukset eivät ole kuukausittain ajankohtaisia, mutta niitä on vuosittain muutamia. Erityistapauksen purku on paloiteltu kulkemaan osana teoriaosuutta, jotta sen eri vaiheet avautuvat selkeämmin.
Opinnäytetyön tuloksena on ohjeistus, joka auttaa sijaisia käsittelemään työnantajien sekä työntekijöiden vuosilomaan liittyviä kysymyksiä sekä laskemaan monimutkaisemman lopputilin, jossa työntekijällä on jäänyt käyttämättä vuosilomaa useammalta lomanmääräytymisvuodelta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monimutkainen tapaus on mahdollista jakaa osiin ja laskea nojautuen vuosilomalakiin sekä alan työehtosopimukseen, jolloin tulkinnanvaraisuus on erittäin vähäistä. Toisaalta palkanlaskijan rooli asiantuntijana korostuu, kun kyseessä on monimutkaisempi tapaus. Nykyisen vuosilomalain lisäksi täytyy olla tietoinen lähivuosien lakimuutoksista.
Teoriaosuudessa on käsitelty vuosilomien kertyminen, vuosilomien siirtyminen sekä palkanmuutosten vaikutukset vuosilomapalkanlaskentaan. Käsittely on rajattu vuosilomalakiin sekä TES:een. Lisäksi on käytetty TS-yhtymän konsernista kasattua esimerkkitapausta. Erityistapaus on rakennettu tietoisesti siten, että sen kaltaiset tapaukset eivät ole kuukausittain ajankohtaisia, mutta niitä on vuosittain muutamia. Erityistapauksen purku on paloiteltu kulkemaan osana teoriaosuutta, jotta sen eri vaiheet avautuvat selkeämmin.
Opinnäytetyön tuloksena on ohjeistus, joka auttaa sijaisia käsittelemään työnantajien sekä työntekijöiden vuosilomaan liittyviä kysymyksiä sekä laskemaan monimutkaisemman lopputilin, jossa työntekijällä on jäänyt käyttämättä vuosilomaa useammalta lomanmääräytymisvuodelta.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monimutkainen tapaus on mahdollista jakaa osiin ja laskea nojautuen vuosilomalakiin sekä alan työehtosopimukseen, jolloin tulkinnanvaraisuus on erittäin vähäistä. Toisaalta palkanlaskijan rooli asiantuntijana korostuu, kun kyseessä on monimutkaisempi tapaus. Nykyisen vuosilomalain lisäksi täytyy olla tietoinen lähivuosien lakimuutoksista.