Osallisuus alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa : kirjallisuuskatsaus suomalaisiin opinnäytetöihin ja tutkimukseen lapsen osallisuudesta
Salmikangas, Tiia (2017)
Salmikangas, Tiia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119320
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120119320
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite on tuoda esiin, millaisia suomalaisia opinnäytetöitä ja tutkimusta osallisuudesta alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksessa on tehty. Työssä muodostetaan käsitteellistä ymmärrystä osallisuudesta varhaiskasvatuksen asiakirjojen, aiheeseen liittyvän kirjallisuuden sekä osallisuuden tasomallien kautta. Tarkastelun kohteena on, millaisia tutkimuksia ja opinnäytetöitä erityisesti alle 3-vuotiaita koskien on lasten osallisuudesta Suomessa tehty.
Osallisuus aiheena on suomalaisessa varhaiskasvatuksessa hyvin ajankohtainen, ja siksi sitä on perusteltua tarkastella lisää myös tässä opinnäytetyössä. Lapsen osallisuus nousi työn aiheeksi varhaiskasvatuksen työyhteisön tarpeista. Opinnäytetyö on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena aineistolähtöisen aineiston analyysin keinoin. Työn aineisto on harkinnanvarainen, heterogeeninen dokumenttiaineisto, joka koostuu suomalaisista, tekijän valitsemista internet-tietokannoista. Kaikki aineiston opinnäytetyöt ja tutkimukset ovat julkaistuja sekä internetissä vapaasti saatavilla.
Keskeinen tulos työssä on kolmitahoinen määritelmä osallisuuden käsitteelle siten, kuin se aineistosta pelkistettyjen osallisuutta kuvaavien ilmaisujen kautta määrittyi. Nämä kolme osallisuuden tahoa ovat ihmislähtöinen osallisuus, toiminnallinen osallisuus sekä teoreettinen osallisuus. Lisäksi työssä eritellään aineistosta alle 3-vuotiaita koskevaa opinnäytetyötutkimusta, sekä pohditaan alle 3-vuotiaiden osallisuuden kehittämisen keinoja.
Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että osallisuus on monitahoinen, mutta myös määriteltävissä oleva käsite. Osallisuuden tutkimus opinnäytetöissä ja väitöskirjoissa esiintyi pääosin laadullisena, aikuisten tiedonantoon perustuvana tutkimuksena. Tämän perusteella voidaan esittää huoli tutkimuksen vähyydestä sen selkeään tarpeeseen nähden. Toisaalta voidaan iloita siitä, että tutkimusta kuitenkin tehdään ja erityisesti opinnäytetyötasolla sitä löytyi paljon odotettua runsaammin. Kehittämisehdotuksena esitetään varhaiskasvatusta ja osallisuutta koskevan tutkimuksen paremmin näkyväksi tekeminen, jotta tutkimusta voidaan paremmin hyödyntää varhaiskasvatuksen rakentavan kehittämisen ja käsitteen selkeän ymmärtämisen pohjana.
Osallisuus aiheena on suomalaisessa varhaiskasvatuksessa hyvin ajankohtainen, ja siksi sitä on perusteltua tarkastella lisää myös tässä opinnäytetyössä. Lapsen osallisuus nousi työn aiheeksi varhaiskasvatuksen työyhteisön tarpeista. Opinnäytetyö on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena aineistolähtöisen aineiston analyysin keinoin. Työn aineisto on harkinnanvarainen, heterogeeninen dokumenttiaineisto, joka koostuu suomalaisista, tekijän valitsemista internet-tietokannoista. Kaikki aineiston opinnäytetyöt ja tutkimukset ovat julkaistuja sekä internetissä vapaasti saatavilla.
Keskeinen tulos työssä on kolmitahoinen määritelmä osallisuuden käsitteelle siten, kuin se aineistosta pelkistettyjen osallisuutta kuvaavien ilmaisujen kautta määrittyi. Nämä kolme osallisuuden tahoa ovat ihmislähtöinen osallisuus, toiminnallinen osallisuus sekä teoreettinen osallisuus. Lisäksi työssä eritellään aineistosta alle 3-vuotiaita koskevaa opinnäytetyötutkimusta, sekä pohditaan alle 3-vuotiaiden osallisuuden kehittämisen keinoja.
Opinnäytetyön perusteella voidaan todeta, että osallisuus on monitahoinen, mutta myös määriteltävissä oleva käsite. Osallisuuden tutkimus opinnäytetöissä ja väitöskirjoissa esiintyi pääosin laadullisena, aikuisten tiedonantoon perustuvana tutkimuksena. Tämän perusteella voidaan esittää huoli tutkimuksen vähyydestä sen selkeään tarpeeseen nähden. Toisaalta voidaan iloita siitä, että tutkimusta kuitenkin tehdään ja erityisesti opinnäytetyötasolla sitä löytyi paljon odotettua runsaammin. Kehittämisehdotuksena esitetään varhaiskasvatusta ja osallisuutta koskevan tutkimuksen paremmin näkyväksi tekeminen, jotta tutkimusta voidaan paremmin hyödyntää varhaiskasvatuksen rakentavan kehittämisen ja käsitteen selkeän ymmärtämisen pohjana.