SEPELVALTIMOIDEN VARJOAINEKUVAUKSEEN MENEVÄN POTILAAN OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN
Vikman, Satu (2010)
Vikman, Satu
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005098468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005098468
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin sepelvaltimoiden varjoainekuvauspotilaiden mielipiteitä saamastaan ohjauksesta Mehiläisen sairaalan sydäntutkimusyksikössä. Tarkoituksena oli myös selvittää onko potilaiden saama ohjaus ollut riittävää ja laadukasta koko hoitoprosessin ajan ja onko potilailla toivomuksia ohjauksen parantamiseksi. Tavoitteena oli näyttöön perustuvan tiedon ja puhelinhaastattelun perusteella tuottaa potilasohjauksen laatukriteerit ja suosituksia ohjaustoiminnan kehittämiseen. Laatukriteerien perustana on Roperin elämisen toimintojen malli, johon on teoriatiedon ja aikaisempien tutkimusten pohjalta luotu varjoainekuvauspotilaan laadukas ohjausprosessi. Laatukriteerit ovat liitteenä kaikkien käytettävissä.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat helmi-maaliskuussa 2010 Mehiläisen sydänlaboratoriossa suunnitellussa varjoainekuvauksessa olleet potilaat, joille ei samalla kertaa tehty pallolaajennusta. Sydänlaboratorion henkilökunta jakoi otokseen valituille (N=19) saatekirjeet, ja vastausprosentti oli 83 (N=16). Tutkimusaineisto hankittiin strukturoidun haastattelulomakkeen avulla tehdyllä puhelinhaastattelulla. Haastattelulomake sisälsi 35 strukturoitua kysymystä ja yhden avoimen kysymyksen. Lomakkeen kysymykset pohjautuivat teoriaosassa esiintyviin sydänpotilaita, potilasohjausta ja pelkoa koskeviin tutkimuksiin ja alan kirjallisuuteen. Aineiston käsittelyyn ja analysointiin käytettiin Microsoft Excel 2007 -taulukkolaskentaohjelmaa. Tutkimustulokset esitettiin sanallisesti analysoiden sekä prosentteina ja numeroina, osittain graafisten taulukoiden tukemana.
Puhelinhaastattelun perusteella potilaat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja hoitoon. Ohjaus oli yksilöllistä ja kattavaa. Tuloksista ilmeni kuitenkin, että varjoainekuvauksen riskeistä olisi hyvä kertoa potilaalle etukäteen ja jälkihoito-ohjeiden kattavuuteen ja ohjaukseen olisi hyvä panostaa. Ohjausympäristön rauhallisuuteen tulisi myös kiinnittää huomiota.
Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat helmi-maaliskuussa 2010 Mehiläisen sydänlaboratoriossa suunnitellussa varjoainekuvauksessa olleet potilaat, joille ei samalla kertaa tehty pallolaajennusta. Sydänlaboratorion henkilökunta jakoi otokseen valituille (N=19) saatekirjeet, ja vastausprosentti oli 83 (N=16). Tutkimusaineisto hankittiin strukturoidun haastattelulomakkeen avulla tehdyllä puhelinhaastattelulla. Haastattelulomake sisälsi 35 strukturoitua kysymystä ja yhden avoimen kysymyksen. Lomakkeen kysymykset pohjautuivat teoriaosassa esiintyviin sydänpotilaita, potilasohjausta ja pelkoa koskeviin tutkimuksiin ja alan kirjallisuuteen. Aineiston käsittelyyn ja analysointiin käytettiin Microsoft Excel 2007 -taulukkolaskentaohjelmaa. Tutkimustulokset esitettiin sanallisesti analysoiden sekä prosentteina ja numeroina, osittain graafisten taulukoiden tukemana.
Puhelinhaastattelun perusteella potilaat olivat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja hoitoon. Ohjaus oli yksilöllistä ja kattavaa. Tuloksista ilmeni kuitenkin, että varjoainekuvauksen riskeistä olisi hyvä kertoa potilaalle etukäteen ja jälkihoito-ohjeiden kattavuuteen ja ohjaukseen olisi hyvä panostaa. Ohjausympäristön rauhallisuuteen tulisi myös kiinnittää huomiota.