Nuoret ja päihteet -päihdetyön kehittäminen lastensuojelulaitoksessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lastensuojelulaitoksessa tehtävän päihdetyön kehittäminen. Tarkoituksena oli tutkimuksellisen kehittämistyön tuloksena tuottaa kehittämisehdotuksia sekä päihdetyön opas Familar Lehtosaran lastensuojelulaitoksille. Menetelmänä sovellettiin Living Lab toimintaa, jossa keskeistä on eri toimijoiden ja käyttäjien osallistaminen kehittämistyöhön. Kehittämistyöhön osallistuivat Familar Lehtosaran lastensuojelulaitoksen työntekijät, asiantuntijat muista lastensuojelulaitoksista sekä lastensuojelulaitokseen sijoitetut nuoret.

Erilaisten osallistavien menetelmien avulla kerättiin käyttäjätietoa eri toimijoilta kehittämistyön tueksi. Käyttäjätiedon kerääminen toteutettiin neljässä eri vaiheessa. Menetelminä käytettiin aivoriihityöskentelyä työntekijöiden kanssa, benchmarking tutustumiskäyntejä toisiin lastensuojelulaitoksiin sekä tulevaisuusverstas menetelmää nuorten kanssa. Lehtosaran kehittämistyöryhmässä tehtiin koonti käyttäjätiedon keräämisestä saaduista tuloksista, keskusteltiin johtopäätöksistä ja päihdetyön kehittämisen linjauksista. Kerätty aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Kehittämisehdotukset sekä päihdetyön opas työstettiin kirjalliseen muotoon hyödyntäen saatuja tuloksia.

Keskeisimmät tulokset ja kehittämisehdotukset Familar Lehtosaran lastensuojeluyksiköille olivat: osaamisen vahvistaminen, päihdetyön prosessisuunnitelman työstäminen yksiköihin, vaikuttavien lähestymistapojen vahvistaminen yksiköiden arjessa sekä omana kehittämisen osa-alueena nousi esiin päihdetyön oppaan työstäminen. Kehitettäessä lastensuojelulaitoksissa tehtävää päihdetyötä, tulosten perusteella suositellaan yleisesti tarkasteltavaksi seuraavien osa-alueiden tasoa omassa toimintaympäristössä: nuorten kohtaaminen ja vuorovaikutus, työntekijöiden moniammatillinen osaaminen ja päihdetyön tieto-taito, työskentelyn sisältö, menetelmät ja käytettävät lähestymistavat, prosessien selkeys ja arviointimenetelmät, käytössä olevat työskentelymateriaalit, yksikön profiilin arviointi nuoren tarpeen mukaan, arjen struktuuri ja työtä tukevat rakenteet sekä yksikön toimintakulttuuri. Erityisen tärkeä on myös määritellä ja erottaa päihdehoito ja päihdetyö kehitettäessä lastensuojelulaitoksissa tehtävää päihdetyötä.

The aim of this thesis was to develop the substance abuse work at the child welfare institution. As a result of the research development work, the purpose was to produce development proposals and a guide to substance abuse work for Familar Lehtosara's child welfare institutes. Living Lab method was applied in this research-development work. Actors involved in the development work were the employees of Familar Lehtosara's child welfare Institutions, experts from other child welfare institutions and young people from the Familar Lehtosara's child welfare institution.

Different methods were used to gather user information from different actors. The collection of user information was carried out in four different stages. The methods used were brainstorming with employees, benchmarking visits to other institutions, and a future-oriented working method in the group with young people. The meeting of the Lehtosara development workgroup summarized the results of the collection of user information, discussed the conclusions and the guidelines for development of substance abuse work. The collected data was analyzed by content analysis. The development proposals and a guide to substance abuse work were worked out in written form using the gathered information and results.

Key findings and development proposals for Familar Lehtosara’s child welfare institutions were: strengthening competence of employees, working the substance abuse work process in units, to reinforce impressive approaches in the everyday life of the units, and developing a substance abuse work guide. Based on the results, it is also recommended to look at the level of following sub-areas when developing the substance abuse work in child welfare institutions in general: the encounter and interaction with young people, multiprofessional competence of employees and know-how of substance abuse work, content of work, methods and approaches to use, clarity of processes and assessment methods, evaluation of the unit's profile as needed, the structure of the day and the structures supporting the work as well as the unit's operating culture. As a conclusion, it is also particularly important to define and distinguish between substance abuse care and substance abuse work when developing substance abuse work at child welfare institutions.