Arkea kaksikielisissä lapsiperheissä
Komppa, Seija (2017)
Komppa, Seija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818687
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818687
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kaksikielisten lapsiperheiden vanhempien käsityksiä arjesta. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa kaksikielisten lapsiperheiden arjen sisällöstä sekä siitä, miten kaksikielisyys näkyy ja vaikuttaa arjessa. Tutkimuksella selvitettiin sitä, miten kaksikielisyys näyttäytyy perheen arjessa vanhemman kokemana ja millaiseksi he kokevat arjen, miten perheen arki on ajallisesti jaettu perheen eri osapuolten kesken ja millaista on vanhemmuus ja kumppanuus kaksikielisessä lapsiperheessä.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa hyödynnettiin sekä tilastollisia että laadullisia piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Kohderyhmänä oli Suomessa asuvat kaksikieliset lapsiperheet, joiden vanhemmista toinen oli suomenkielinen. Perheissä oli vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Aineisto analysoitiin laadullisten ja määrällisten analyysimenetelmien avulla.
Kaksikielisyys nähtiin perheissä lähinnä positiivisena asiana. Kaksikielisyyden kerrottiin näyttäytyvän perheen arjessa oman kielen puhumisena ja siten, että kaksi kieltä on jatkuvasti läsnä perheen yhteisessä toiminnassa. Tutkimuksessa ilmeni, että arki nähtiin rutiineina ja läsnäolona. Esimerkiksi töiden kerrottiin aiheuttavan epätasaisuutta vanhempien välillä lasten kanssa vietettyyn aikaan. Kotitöitä hoidettiin taitojen, halun ja ehtimisen mukaan. Vastauksissa tuotiin esille vanhempien kommunikaatio-ongelmat kaksikielisessä lapsiperheessä. Molempien vanhempien nähtiin tuovan voimavaroja perheen arkeen.
Tutkimuksesta ilmeni, että vanhemmat kokevat läsnä- ja yhdessäolon merkittäväksi tekijäksi kaksikielisessä lapsiperhearjessa. Kaksikielisissä lapsiperheissä ymmärretään ja tiedostetaan keskusteluiden merkitys lapsen, vanhemmuuden ja kumppanuuden kannalta. Perheissä ollaan tyytyväisiä kaksikieliseen arkeen.
Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa hyödynnettiin sekä tilastollisia että laadullisia piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Kohderyhmänä oli Suomessa asuvat kaksikieliset lapsiperheet, joiden vanhemmista toinen oli suomenkielinen. Perheissä oli vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi. Aineisto analysoitiin laadullisten ja määrällisten analyysimenetelmien avulla.
Kaksikielisyys nähtiin perheissä lähinnä positiivisena asiana. Kaksikielisyyden kerrottiin näyttäytyvän perheen arjessa oman kielen puhumisena ja siten, että kaksi kieltä on jatkuvasti läsnä perheen yhteisessä toiminnassa. Tutkimuksessa ilmeni, että arki nähtiin rutiineina ja läsnäolona. Esimerkiksi töiden kerrottiin aiheuttavan epätasaisuutta vanhempien välillä lasten kanssa vietettyyn aikaan. Kotitöitä hoidettiin taitojen, halun ja ehtimisen mukaan. Vastauksissa tuotiin esille vanhempien kommunikaatio-ongelmat kaksikielisessä lapsiperheessä. Molempien vanhempien nähtiin tuovan voimavaroja perheen arkeen.
Tutkimuksesta ilmeni, että vanhemmat kokevat läsnä- ja yhdessäolon merkittäväksi tekijäksi kaksikielisessä lapsiperhearjessa. Kaksikielisissä lapsiperheissä ymmärretään ja tiedostetaan keskusteluiden merkitys lapsen, vanhemmuuden ja kumppanuuden kannalta. Perheissä ollaan tyytyväisiä kaksikieliseen arkeen.