Vården av papperslösa : En kvantitativ studie om vårdpersonalens kunskap
Moberg, Jenna; Snellman, Josefine; Wikholm, Anna; Lindroos, Therese (2017)
Moberg, Jenna
Snellman, Josefine
Wikholm, Anna
Lindroos, Therese
Yrkeshögskolan Novia
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217770
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217770
Tiivistelmä
Paperittomat henkilöt Suomessa ovat yksilöitä joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon samoilla edellytyksillä kuten maan muulla väestöllä. Epäselvyyttä laeissa, sekä hoitohenkilökunnan tiedon puute, johtaa useassa tapauksessa ongelmiin paperittomille henkilöille. Heidän on vaikea saada sitä hoitoa minkä he tarvitsevat, ja mitä he ovat oikeutettuja saamaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitä hoitohenkilökunta tietää paperittomien henkilöiden hoidosta, sekä selvittää tarvetta ja kiinnostusta lisätiedon saamiseksi. Opinnäytetyön kysymykset selvittävät hoitohenkilökunnan tiedon tasoa, kuinka tunnistetaan ja dokumentoidaan paperiton potilas, sekä hoitohenkilökunnan valmiutta tiedon osalta hoitaa paperitonta henkilöä. Projektin nimi on ”Papperslösa de icke önskade” ja on tilaus Suomen Punaisen Ristin Turunmaan piiriltä.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus missä on käytetty kyselylomaketta menetelmänä. Kyselylomakkeet on jaettu terveysalan hoitohenkilökunnalle terveyskeskuksissa, päivystyksissä, pelastuslaitoksissa ja sairaankuljetusyksiköissä.
Kyselytulokset perustuvat 107:ään vastattuun kyselyyn, joista vajaa puolet vastanneista olivat jossain vaiheessa kohdanneet paperittoman henkilön työssään.
Riittävää tietoa oman käsityksen mukaan saaneita oli 11 % (n=11), ja loput vastanneista olivat sitä mieltä, että tietoa oli jaettu asiasta puutteellisesti, tai ei ollenkaan.
Vastanneista 7 % (n=7) koki varmuutta paperittoman henkilön hoitotilanteessa, noin 2/3 vastanneista eivät kokeneet pystyvänsä tunnistamaan tai osanneet riittävästi dokumentoida paperitonta henkilöä.
Tutkimustyön tuloksesta voidaan todeta, että paperittomia henkilöitä, jotka ovat avun tarpeessa on olemassa. Hoitohenkilökunta tunnistaa oman epävarmuutensa, mutta on motivoitunut saamaan lisätietoa asiassa. Tämän takia olisi tärkeää huomioida puutteet sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteoissa, osittain siksi että hoitohenkilökunta tuntisi turvallisuutta ja ammattitaitoa kohdatessaan paperittoman henkilön hoitotilanteessa, sekä myös siksi että potilasturvallisuus olisi turvattu.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitä hoitohenkilökunta tietää paperittomien henkilöiden hoidosta, sekä selvittää tarvetta ja kiinnostusta lisätiedon saamiseksi. Opinnäytetyön kysymykset selvittävät hoitohenkilökunnan tiedon tasoa, kuinka tunnistetaan ja dokumentoidaan paperiton potilas, sekä hoitohenkilökunnan valmiutta tiedon osalta hoitaa paperitonta henkilöä. Projektin nimi on ”Papperslösa de icke önskade” ja on tilaus Suomen Punaisen Ristin Turunmaan piiriltä.
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus missä on käytetty kyselylomaketta menetelmänä. Kyselylomakkeet on jaettu terveysalan hoitohenkilökunnalle terveyskeskuksissa, päivystyksissä, pelastuslaitoksissa ja sairaankuljetusyksiköissä.
Kyselytulokset perustuvat 107:ään vastattuun kyselyyn, joista vajaa puolet vastanneista olivat jossain vaiheessa kohdanneet paperittoman henkilön työssään.
Riittävää tietoa oman käsityksen mukaan saaneita oli 11 % (n=11), ja loput vastanneista olivat sitä mieltä, että tietoa oli jaettu asiasta puutteellisesti, tai ei ollenkaan.
Vastanneista 7 % (n=7) koki varmuutta paperittoman henkilön hoitotilanteessa, noin 2/3 vastanneista eivät kokeneet pystyvänsä tunnistamaan tai osanneet riittävästi dokumentoida paperitonta henkilöä.
Tutkimustyön tuloksesta voidaan todeta, että paperittomia henkilöitä, jotka ovat avun tarpeessa on olemassa. Hoitohenkilökunta tunnistaa oman epävarmuutensa, mutta on motivoitunut saamaan lisätietoa asiassa. Tämän takia olisi tärkeää huomioida puutteet sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteoissa, osittain siksi että hoitohenkilökunta tuntisi turvallisuutta ja ammattitaitoa kohdatessaan paperittoman henkilön hoitotilanteessa, sekä myös siksi että potilasturvallisuus olisi turvattu.