"Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa" : Vanhemmat lapsensa motorisen kehityksen tukijoina
Haapamäki, Heidi; Pohjonen, Marika (2008)
Haapamäki, Heidi
Pohjonen, Marika
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2008
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812114377
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200812114377
Tiivistelmä
Jokainen lapsi kehittyy omaan yksilölliseen tahtiinsa. Lapsen motorinen kehitys kulkee kuitenkin tiettyä järjestystä noudattaen. Kehitykseen vaikuttaa ympäristön ja lapsen oman kehon antamat erilaiset aistiärsykkeet, jotka vievät lapsen motorista kehitystä eteenpäin. Ennen kuin seurauksena voi olla lapselle mielekäs motorinen toiminta, jokainen uusi asia on ensin aistittava ja sen jälkeen välitettävä eteenpäin keskushermostolle.
Lapsen motorisen kehityksen tukemisella on kauaskantoinen merkitys. Vanhemmat ovat lapsensa ensisijaisia kehityksen tukijoita, sillä he voivat omalla toiminnallaan joko edistää tai hidastaa lapsensa kehitystä. Tarkkailemalla ja monipuolistamalla hoitotyylejä vanhemmat voivat tukea lapsen motorista kehitystä. Nykyään markkinoilla on runsaasti alle yksivuotiaille tarkoitettuja virike- ja hoitotarvikkeita, jotka ovat oikein käytettyinä hyviä hoitamisen apuvälineitä. Niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pidempiaikaiseen käyttöön.
Runsas spontaani liikkuminen leimaa koko lapsuuden aikaa. Liikkumisen merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle on sitä suurempi, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Liikkuminen on edellytys lapsen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Alle kouluikäisille lapsille suositeltava määrä liikkumista on kaksi tuntia monipuolista liikuntaa päivässä.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli, että vanhemmat saavat viimeisimpään tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa vauvan aktivoivasta käsittelystä, erilaisista aktivoivista leluista ja alle kouluikäisten liikunnasta. Näiden tietojen avulla he voivat tukea lapsensa normaalia motorista kehitystä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli laatia artikkeleita Kersanet- sivustolle, jonka yhteistyöhenkilönä toimii Kuusiokuntien tietoteknologia- hankkeen projektipäällikkö. Artikkelit sisältävät vanhemmille suunnattua tietoa lapsen normaalin motorisen kehityksen tukemisesta tekstiosuuden lisäksi myös multimedia – esimerkein. Tavoitteenamme oli kirjoittaa artikkeleita, jotka ovat sisällöltään ymmärrettäviä ja selkeitä. Opinnäytetyömme kohteena olivat pienten lasten vanhemmat, jotka asuvat Kuusiokuntien alueella.
Lapsen motorisen kehityksen tukemisella on kauaskantoinen merkitys. Vanhemmat ovat lapsensa ensisijaisia kehityksen tukijoita, sillä he voivat omalla toiminnallaan joko edistää tai hidastaa lapsensa kehitystä. Tarkkailemalla ja monipuolistamalla hoitotyylejä vanhemmat voivat tukea lapsen motorista kehitystä. Nykyään markkinoilla on runsaasti alle yksivuotiaille tarkoitettuja virike- ja hoitotarvikkeita, jotka ovat oikein käytettyinä hyviä hoitamisen apuvälineitä. Niitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pidempiaikaiseen käyttöön.
Runsas spontaani liikkuminen leimaa koko lapsuuden aikaa. Liikkumisen merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle on sitä suurempi, mitä pienemmästä lapsesta on kysymys. Liikkuminen on edellytys lapsen normaalille fyysiselle kasvulle ja kehitykselle. Alle kouluikäisille lapsille suositeltava määrä liikkumista on kaksi tuntia monipuolista liikuntaa päivässä.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli, että vanhemmat saavat viimeisimpään tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa vauvan aktivoivasta käsittelystä, erilaisista aktivoivista leluista ja alle kouluikäisten liikunnasta. Näiden tietojen avulla he voivat tukea lapsensa normaalia motorista kehitystä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli laatia artikkeleita Kersanet- sivustolle, jonka yhteistyöhenkilönä toimii Kuusiokuntien tietoteknologia- hankkeen projektipäällikkö. Artikkelit sisältävät vanhemmille suunnattua tietoa lapsen normaalin motorisen kehityksen tukemisesta tekstiosuuden lisäksi myös multimedia – esimerkein. Tavoitteenamme oli kirjoittaa artikkeleita, jotka ovat sisällöltään ymmärrettäviä ja selkeitä. Opinnäytetyömme kohteena olivat pienten lasten vanhemmat, jotka asuvat Kuusiokuntien alueella.