5-vuotiaiden lasten esiopetusvalmiuksien kehittäminen viskarikansion avulla
Harki, Mona (2017)
Harki, Mona
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111917361
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111917361
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää päiväkoti Merimurujen viskaritoimintaa sekä esiopetusvalmiuksien saavuttamista ennen esiopetukseen siirtymistä. Opinnäytetyön kohderyhmänä toimi päiväkodin vanhimpien lasten ryhmä, jossa ikäjakauma on 4-6-vuotiaat lapset. Esiopetukseen siirtyi viisi lasta. Tavoitteena oli kehittää päiväkodille toimintasuunnitelmaan sopiva ja päiväkodin arvoja kunnioittava työkalu johdonmukaiseen sekä aktiiviseen esiopetusvalmiuksien kehittämiseen. Tavoitteena oli myös kehittää 5-vuotiaiden lasten esiopetusvalmiuksia sekä vahvistaa eri osa-alueiden kehitystä. Viskarikansio otettiin käyttöön syksyllä 2016 ja se on muovautunut käytössä, palautteiden ja kokemuksen perusteella. Kansio koostuu erilaisista harjoituksista, jotka vahvistavat lasten kielellistä kehitystä, matemaattisia valmiuksia, hahmotuskykyä sekä hienomotorisia taitoja. Toimintasuunnitelma viskarikansion osalta kirjattiin kirjallisena kohderyhmän omaan toimintasuunnitelmakansioon ja viskarikansiota käytettiin ryhmässä viikoittain. Viskarikansiosta tehdään viikoittain pienryhmissä tehtäviä ja harjoituksia eri osa-alueista, jotka pyrkivät kehittämään lasten esiopetusvalmiuksia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu varhaiskasvatuksen perusteista sekä pedagogisen opettamisen osa-alueista. Teoria kattaa 5-vuotiaan lapsen kehityksen sekä eri esiopetusvalmiuksien osa-alueet. Teoriana taustalla toimii Espoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, joka on ohjenuorana toiminnan rakentamiselle sekä tavoitteille päiväkodissa. Teorian tukemana kansio on rakennettu kehittämään lasten esiopetusvalmiuksia mahdollisimman lapsilähtöisellä tavalla. Kehitystyössä on otettu huomioon lasten mielenkiinnon kohteet.
Pienryhmätuokioissa harjoituksia tehtiin tunnin ajan. Kehittäjän sekä opettajan menetelmänä käytettiin myös kokonaisvaltaista havainnointia lasten kehityksen tasosta sekä etenemisestä ja kansion tehtävien mielekkyydestä. Osallistamalla lapset kansion kehittämiseen ja aihealueiden valitsemiseen huomioimme innostuksen, motivaation ylläpitämisen sekä kehittymisen. Lapsilähtöinen toiminta on kansion yksi tärkeistä osa-alueista, joka hyvin tukee uuden varhaiskasvatussuunnitelman sisältöä.
Opinnäytetyön arvioinnissa käytettiin menetelminä havainnointia, itsearviointia sekä kyselyitä. Kyselyt luotiin vanhemmille, työntekijöille sekä kansiota käyttäville lapsille. Vanhemmille lähetettiin sähköinen palautekysely, työntekijöille kirjallinen vastauslomake sekä lapsille suoritettiin yksilöllinen haastattelu. Menetelmien yhteenvetona opinnäytetyön sekä kehityshankkeen tarve tuli vahvistettua. Kyselyiden perusteella sekä vanhemmat että työntekijät pitivät kansiota hyödyllisenä ja tarpeellisena osana päiväkodin viikoittaista ohjelmaa sekä toimintasuunnitelmaa. Kansiosta syntyi työmenetelmä päiväkoti Merimuruihin Meritähtien ryhmään.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu varhaiskasvatuksen perusteista sekä pedagogisen opettamisen osa-alueista. Teoria kattaa 5-vuotiaan lapsen kehityksen sekä eri esiopetusvalmiuksien osa-alueet. Teoriana taustalla toimii Espoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma, joka on ohjenuorana toiminnan rakentamiselle sekä tavoitteille päiväkodissa. Teorian tukemana kansio on rakennettu kehittämään lasten esiopetusvalmiuksia mahdollisimman lapsilähtöisellä tavalla. Kehitystyössä on otettu huomioon lasten mielenkiinnon kohteet.
Pienryhmätuokioissa harjoituksia tehtiin tunnin ajan. Kehittäjän sekä opettajan menetelmänä käytettiin myös kokonaisvaltaista havainnointia lasten kehityksen tasosta sekä etenemisestä ja kansion tehtävien mielekkyydestä. Osallistamalla lapset kansion kehittämiseen ja aihealueiden valitsemiseen huomioimme innostuksen, motivaation ylläpitämisen sekä kehittymisen. Lapsilähtöinen toiminta on kansion yksi tärkeistä osa-alueista, joka hyvin tukee uuden varhaiskasvatussuunnitelman sisältöä.
Opinnäytetyön arvioinnissa käytettiin menetelminä havainnointia, itsearviointia sekä kyselyitä. Kyselyt luotiin vanhemmille, työntekijöille sekä kansiota käyttäville lapsille. Vanhemmille lähetettiin sähköinen palautekysely, työntekijöille kirjallinen vastauslomake sekä lapsille suoritettiin yksilöllinen haastattelu. Menetelmien yhteenvetona opinnäytetyön sekä kehityshankkeen tarve tuli vahvistettua. Kyselyiden perusteella sekä vanhemmat että työntekijät pitivät kansiota hyödyllisenä ja tarpeellisena osana päiväkodin viikoittaista ohjelmaa sekä toimintasuunnitelmaa. Kansiosta syntyi työmenetelmä päiväkoti Merimuruihin Meritähtien ryhmään.