Kansalaisaloite ympäristöjärjestöjen kampanjatyökaluna
Aromaa, Juuso (2017)
Aromaa, Juuso
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117511
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112117511
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kansalaisaloitteen sopivuutta ja mahdollisuuksia ympäristöjärjestöjen kampanjatyössä. Kansalaisaloite on kansalaisen eduskunnalle tekemä lakialoite, jonka eduskunta ottaa käsittelyyn, mikäli aloite kerää 50 000 kannatusilmoitusta puolen vuoden aikana. Vaikka aloitteen vireillepanijaksi on aina merkittävä luonnollinen henkilö, monet kansalaisjärjestöt ovat hyödyntäneet kansalaisaloitetta kampanjatyössään. Erityisesti tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin keskittyvät organisaatiot ovat toteuttaneet menestyksekkäitä aloitteita, mutta ympäristöjärjestöt eivät toistaiseksi ole ottaneet kansalaisaloitetta kampanjatyönsä välineeksi.
Työn tilaaja on Greenpeace Suomi, joka toimii pohjoismaisen Greenpeace Nordicin alaisuudessa. Greenpeace on kansainvälinen ympäristöjärjestö, jonka toiminnan ytimessä on vapaaehtoisia osallistava ja huomiota herättävä kampanjatyö, joka perustuu tutkimukseen, tiedonlevitykseen, vaikuttamiseen ja väkivallattomaan suoraan toimintaan.
Menetelmänä opinnäytetyössä on monimenetelmäinen haastattelujen sekä onnistuneiden kansalais-aloitteiden analyysikokonaisuus. Analysoin kansalaisaloitteiden menestystekijöitä tyypittelemällä ne 43 erilaiseen kansalaisaloitetyyppiin ja haastattelemalla menestyneiden kansalaisaloitteiden toteuttajia sekä satunnaisesti valittuja kansalaisia. Selvitän, minkälaiset aloitteet ovat yleisempiä kuin toiset, minkälaiset aloitteet ovat suosituimpia, millaisia aloitteita ihmiset olisivat valmiita kannattamaan, ja miksi ympäristöaiheiset aloitteet ovat toistaiseksi menestyneet heikosti.
Työ sisältää laajan konkreettisten toimintaohjeiden sekä kansalaisaloitteen esittelyn kokonaisuuden. Käyn läpi suomalaisen ympäristöjärjestökentän ja sen tekemän kampanjatyön sekä kansalaisaloitteen historian, lainsäädännön ja nykytilan. Arvioin kansalaisaloitteiden merkitystä demokratiatyökaluna ja julkisen keskustelun ohjaajana sekä niiden suhdetta kuntalaisaloitteeseen ja eurooppalaisen kansalaisaloitteeseen. Esittelen kansalaisaloiteprosessin kolme vaihetta, jotka ovat valmistelu, kannatusilmoitusten keräys ja aloitteen toimittaminen eduskuntaan, jos äänimäärä täyttyy. Lisäksi annan käytännöllisiä ohjeita kansalaisaloiteprosessin käynnistämiseen ja aikatauluttamiseen.
Työn keskeinen havainto on, että vaikka kansalaisaloite ei vaikuttaisikaan konkreettisesti lainsäädäntöön, sillä on merkittävä potentiaali julkisen keskustelun ohjaajana. On mahdollista, että suosittu kansalaisaloitekampanja ikään kuin legitimoi esiin nostamiensa teemojen aseman yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kansalaisaloite tarjoaa ympäristöjärjestöille mahdollisuuden nostaa ympäristöasioita kansalaisaloitteiden kautta lainsäädäntöprosessiin sekä vahvistaa niiden julkista profiilia.
Opinnäytetyöni toimii oppaana sen tilaajalle sekä muille ympäristö- ja kansalaisjärjestöille.
Vaikka työ on suunnattu ensisijaisesti sen tilaajalle, siitä voivat hyötyä myös muut ympäristöjärjestöt ja yleisempi järjestökenttä, sillä siinä paneudutaan kansalaisaloitteisiin ja aloitteiden menestystekijöihin tavalla, jota aiemmin ei ole tehty. Opinnäytetyö myös tarkastelee ensimmäistä kertaa kansaisaloitteen mahdollisuuksia juuri ympäristöjärjestöjen näkökulmasta. Pyrkimyksenä on tarjota järjestöille hyödyllinen työkalu, ja tätä tukemaan on suunniteltu työn sisältöjä hyödyntävä koulutuskokonaisuus ja kansalaisaloitteen työkalupakki.
Työn tilaaja on Greenpeace Suomi, joka toimii pohjoismaisen Greenpeace Nordicin alaisuudessa. Greenpeace on kansainvälinen ympäristöjärjestö, jonka toiminnan ytimessä on vapaaehtoisia osallistava ja huomiota herättävä kampanjatyö, joka perustuu tutkimukseen, tiedonlevitykseen, vaikuttamiseen ja väkivallattomaan suoraan toimintaan.
Menetelmänä opinnäytetyössä on monimenetelmäinen haastattelujen sekä onnistuneiden kansalais-aloitteiden analyysikokonaisuus. Analysoin kansalaisaloitteiden menestystekijöitä tyypittelemällä ne 43 erilaiseen kansalaisaloitetyyppiin ja haastattelemalla menestyneiden kansalaisaloitteiden toteuttajia sekä satunnaisesti valittuja kansalaisia. Selvitän, minkälaiset aloitteet ovat yleisempiä kuin toiset, minkälaiset aloitteet ovat suosituimpia, millaisia aloitteita ihmiset olisivat valmiita kannattamaan, ja miksi ympäristöaiheiset aloitteet ovat toistaiseksi menestyneet heikosti.
Työ sisältää laajan konkreettisten toimintaohjeiden sekä kansalaisaloitteen esittelyn kokonaisuuden. Käyn läpi suomalaisen ympäristöjärjestökentän ja sen tekemän kampanjatyön sekä kansalaisaloitteen historian, lainsäädännön ja nykytilan. Arvioin kansalaisaloitteiden merkitystä demokratiatyökaluna ja julkisen keskustelun ohjaajana sekä niiden suhdetta kuntalaisaloitteeseen ja eurooppalaisen kansalaisaloitteeseen. Esittelen kansalaisaloiteprosessin kolme vaihetta, jotka ovat valmistelu, kannatusilmoitusten keräys ja aloitteen toimittaminen eduskuntaan, jos äänimäärä täyttyy. Lisäksi annan käytännöllisiä ohjeita kansalaisaloiteprosessin käynnistämiseen ja aikatauluttamiseen.
Työn keskeinen havainto on, että vaikka kansalaisaloite ei vaikuttaisikaan konkreettisesti lainsäädäntöön, sillä on merkittävä potentiaali julkisen keskustelun ohjaajana. On mahdollista, että suosittu kansalaisaloitekampanja ikään kuin legitimoi esiin nostamiensa teemojen aseman yhteiskunnallisessa keskustelussa. Kansalaisaloite tarjoaa ympäristöjärjestöille mahdollisuuden nostaa ympäristöasioita kansalaisaloitteiden kautta lainsäädäntöprosessiin sekä vahvistaa niiden julkista profiilia.
Opinnäytetyöni toimii oppaana sen tilaajalle sekä muille ympäristö- ja kansalaisjärjestöille.
Vaikka työ on suunnattu ensisijaisesti sen tilaajalle, siitä voivat hyötyä myös muut ympäristöjärjestöt ja yleisempi järjestökenttä, sillä siinä paneudutaan kansalaisaloitteisiin ja aloitteiden menestystekijöihin tavalla, jota aiemmin ei ole tehty. Opinnäytetyö myös tarkastelee ensimmäistä kertaa kansaisaloitteen mahdollisuuksia juuri ympäristöjärjestöjen näkökulmasta. Pyrkimyksenä on tarjota järjestöille hyödyllinen työkalu, ja tätä tukemaan on suunniteltu työn sisältöjä hyödyntävä koulutuskokonaisuus ja kansalaisaloitteen työkalupakki.