Aistit huomioiva esteettömyyskartoitus Rinnekodin päivätoimintakeskuksissa
Ruuskanen, Susanna; Tenho, Juulia (2017)
Ruuskanen, Susanna
Tenho, Juulia
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017373
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112017373
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme aiheena oli selvittää, miten erilaiset aistien häiriöt kannattaa ottaa huomioon esteetöntä tilaa suunniteltaessa. Painotimme työssämme näkö-, kuulo- ja tuntoaistin merkitystä, sillä ne ovat pääasialliset aistit, joilla tilaa koetaan ja havainnoidaan. Teoreettinen viitekehyksemme liittyy juuri näihin aisteihin sekä sensorisen integraation häiriöön. Yhteistyökumppanimme Rinnekoti valitsi opinnäytetyötämme varten kaksi päivätoimintakeskustaan, Poijun ja Meripihkan, joihin teimme aistien häiriöt huomioivat esteettömyyskartoitukset. Poijun ja Meripihkan palvelunkäyttäjät ovat kehitysvammaisia ja/tai autismikirjon
henkilöitä. Kartoitusten tavoitteena oli tuottaa tiloihin kehitysideoita, jotka olisivat helposti toteutettavissa.
Kartoituksessa käytimme Satakunnan ammattikorkeakoulun, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Suomen erityisherkät ry:n yhteistyön tuloksena laadittua aistit huomioiva esteettömyyskartoitus -lomaketta, jota muokkasimme sopimaan paremmin omiin tarkoituksiimme. Kartoituksen tukena käytimme myös kameraa, lämpö-, äänenvoimakkuus- sekä valaistusvoimakkuusmittareita. Kartoitusten pohjalta muotoilimme henkilökunnalle viisi haastattelukysymystä,
joiden tarkoituksena oli tarkentaa ja selventää kartoituksissa esille nousseita huomioita.
Poijun ja Meripihkan tilat olivat paikoitellen hämärät. Meripihkassa kontrasteja oli hyödynnetty vähemmän kuin Poijussa. Molemmissa yksiköissä oli muutamia visuaalisia ja auditiivisia häiriötekijöitä, kuten tavaroiden sekalainen järjestys sekä ilmastoinnin humina. Meripihkassa oli viileämpää kuin Poijussa. Kaiken kaikkiaan molempien tilat olivat miellyttävät. Annoimme eniten kehitysideoita valaistuksen ja kontrastien parantamiseen sekä häiriötekijöiden vähentämiseen. Muutama kehitysidea koski myös käyttäjien turvallisuuden parantamista.
henkilöitä. Kartoitusten tavoitteena oli tuottaa tiloihin kehitysideoita, jotka olisivat helposti toteutettavissa.
Kartoituksessa käytimme Satakunnan ammattikorkeakoulun, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Suomen erityisherkät ry:n yhteistyön tuloksena laadittua aistit huomioiva esteettömyyskartoitus -lomaketta, jota muokkasimme sopimaan paremmin omiin tarkoituksiimme. Kartoituksen tukena käytimme myös kameraa, lämpö-, äänenvoimakkuus- sekä valaistusvoimakkuusmittareita. Kartoitusten pohjalta muotoilimme henkilökunnalle viisi haastattelukysymystä,
joiden tarkoituksena oli tarkentaa ja selventää kartoituksissa esille nousseita huomioita.
Poijun ja Meripihkan tilat olivat paikoitellen hämärät. Meripihkassa kontrasteja oli hyödynnetty vähemmän kuin Poijussa. Molemmissa yksiköissä oli muutamia visuaalisia ja auditiivisia häiriötekijöitä, kuten tavaroiden sekalainen järjestys sekä ilmastoinnin humina. Meripihkassa oli viileämpää kuin Poijussa. Kaiken kaikkiaan molempien tilat olivat miellyttävät. Annoimme eniten kehitysideoita valaistuksen ja kontrastien parantamiseen sekä häiriötekijöiden vähentämiseen. Muutama kehitysidea koski myös käyttäjien turvallisuuden parantamista.