Hemodialyysipotilaan ravitsemusohjaus : Opas Forssan sairaalan dialyysiyksikön sairaanhoitajille
Blinnikka, Rosanna (2017)
Blinnikka, Rosanna
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111717285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111717285
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas hemodialyysipotilaan ravitsemusohjauksesta dialyysiyksikön sairaanhoitajille. Opinnäytetyön tavoit-teena on mahdollistaa laadukas ravitsemusohjaus ja lisätä hoitohenkilökunnan tietoa hemodialyysipotilaan ravitsemuksesta ja sen merkityksestä potilaan hyvinvointiin. Lisäksi tavoitteena on helpottaa tiedonsaantia ja yhtenäistää ohjauskäytänteitä.
Työn toimeksiantaja on Forssan sairaalan dialyysiyksikkö. Dialyysiyksikössä työskentelee kahden vakituisen sairaanhoitajan lisäksi sisätautiosastolla työskenteleviä sairaanhoitajia. He ovat kokeneet tarvitsevansa oppaan ravitsemusohjauksen tueksi. He kaipasivat tietoa muun muassa ravitsemuksen riskikohdista, nesterajoituksesta ja laboratorioarvojen vaikutuksesta ravitsemuksen toteuttamiseen. Toimeksiantaja toivoi oppaan olevan selkeä ja kattava. Dialyysissä käyviä potilaita asuu myös kodin lisäksi hoivakodeissa, joihin opas voidaan antaa ravitsemusohjauksen tueksi. Lisäksi opasta voidaan hyödyntää uuden työntekijän tai opiskelijan perehdyttämisessä. Opas tuo tietoa siihen, miten käytännössä toteutetaan fosforin, proteiinin, kaliumin, kalsiumin, natriumin ja nesteen sopiva saanti.
Hemodialyysi aloitetaan, kun potilaan omat munuaiset eivät pysty poistamaan riittävästi kuona-aineita elimistöstä. Tavallinen kolme kertaa viikossa suoritettava hemodialyysi ei yksin riitä, joten ravintoainerajoitukset ovat tärkeitä. Hoitajan on tärkeää tietää, miten hemodialyysipotilaan ravitsemustila pidetään hyvänä, vaikka potilas ei voi syödä yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Hemodialyysipotilas voi syödä niitä ravintoaineita vain vähän, joita munuaiset eivät pysty erittämään
Työn toimeksiantaja on Forssan sairaalan dialyysiyksikkö. Dialyysiyksikössä työskentelee kahden vakituisen sairaanhoitajan lisäksi sisätautiosastolla työskenteleviä sairaanhoitajia. He ovat kokeneet tarvitsevansa oppaan ravitsemusohjauksen tueksi. He kaipasivat tietoa muun muassa ravitsemuksen riskikohdista, nesterajoituksesta ja laboratorioarvojen vaikutuksesta ravitsemuksen toteuttamiseen. Toimeksiantaja toivoi oppaan olevan selkeä ja kattava. Dialyysissä käyviä potilaita asuu myös kodin lisäksi hoivakodeissa, joihin opas voidaan antaa ravitsemusohjauksen tueksi. Lisäksi opasta voidaan hyödyntää uuden työntekijän tai opiskelijan perehdyttämisessä. Opas tuo tietoa siihen, miten käytännössä toteutetaan fosforin, proteiinin, kaliumin, kalsiumin, natriumin ja nesteen sopiva saanti.
Hemodialyysi aloitetaan, kun potilaan omat munuaiset eivät pysty poistamaan riittävästi kuona-aineita elimistöstä. Tavallinen kolme kertaa viikossa suoritettava hemodialyysi ei yksin riitä, joten ravintoainerajoitukset ovat tärkeitä. Hoitajan on tärkeää tietää, miten hemodialyysipotilaan ravitsemustila pidetään hyvänä, vaikka potilas ei voi syödä yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Hemodialyysipotilas voi syödä niitä ravintoaineita vain vähän, joita munuaiset eivät pysty erittämään