Liikkumissuunnitelma ikääntyneiden kotipalveluasiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä : asiakkaiden, hoitajien ja fysioterapeutin kokemuksia Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen pilottihankkeesta

Abstract

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Liikkumissuunnitelma-pilottihankkeeseen osallistuneiden asiakkaiden, hoitajien ja fysioterapeutin kokemuksia liikkumissuunnitelman prosessista. Pilottihanke oli osa Vanhusten Palvelutaloyhdistyksen Lisäaskelia liikunnasta -projektia, joka oli osaprojekti valtakunnallisessa Voimaa Vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelmassa. Liikkumissuunnitelman tarkoituksena on tukea ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä kotona. Se on työväline kotipalveluun kuntouttavan työotteen tueksi. Pilottihankkeessa liikkumissuunnitelmaan sisältyi alkuarviointi, liikkumissuunnitelman laatiminen ja ohjaus, seurantajakso sekä loppuarviointi ja jatkosuunnitelma. Prosessia toteuttivat kotipalveluasiakas yhdessä hoitajan ja fysioterapeutin kanssa.

Keräsimme aineiston teemahaastattelulla kahdelta asiakkaalta ja hoitajalta sekä yhdeltä fysioterapeutilta. Analysoimme aineiston sisällön analyysilla sekä kehittävän työntutkimuksen toimintajärjestelmän rakennemallin ja ICF -luokituksen avulla. Tarkastelimme tuloksissa toimintakyvyn osatekijöiden ja liikkumissuunnitelman vaikutusta toisiinsa ICF -luokituksen kehitysprosessin avulla. Lisäksi nostimme esille toimintajärjestelmässä esiintyviä ristiriitoja.

Onnistuneiksi ja hyviksi asioiksi koettiin liikkumissuunnitelman perusidea toimintakyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä, asiakkaiden valinta-, seuranta- ja arviointitapa sekä työntekijöiden yhteistyö ja fysioterapeutin konsultoiva rooli. Liikkumissuunnitelmalla oli vaikutusta ylläpitävästi ja edistävästi asiakkaiden toimintakykyyn ja tietoisuuteen. Huomioonotettavaa oli työntekijöiden asenne, koulutus ja kokemus, hoitajien motivoiva rooli sekä työntekijöiden täydennyskoulutuksen tarve ja käytettyjen toimintakykytestien ja seurantapojen valinta. Lisäksi yksilö- ja ympäristötekijät vaikuttivat asiakkaan liikkumiseen. Pilottihankkeeseen osallistuneiden kokemuksista nousi esille neljä ristiriitaa liikkumissuunnitelman prosessin toteuttamisesta. Ristiriidat kohdentuivat liikkumissuunnitelman erillisyyteen hoito- ja palvelusuunnitelmasta, liikkumissuunnitelmaan sisältyvien lomakkeiden määrään ja laajuuteen, työntekijöiden yhteistyöhön sekä organisaation valmiuteen ottaa liikkumissuunnitelma käyttöön.

Tutkimustuloksista on hyötyä liikkumissuunnitelman jatkokehittelylle vastaamaan paremmin käytännön työn vaatimuksia. Jatkossa voitaisiin tutkia kehitellymmän version käytettävyyttä ja liikkumissuunnitelman sisällön vaikutusta toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen.

The purpose of this study was to describe the experiences of the clients, practical nurses and the physiotherapist who attended the pilot study for introducing an exercise plan. This study belongs to a project called Lisäaskelia Liikunnasta by Vanhusten Palvelutaloyhdistys. The Lisäaskelia Liikunnasta project is part of a larger nationwide project called Voimaa Vanhuuteen, a health and exercise programme for the elderly. The purpose of the exercise plan is to support the elderly people’s functional ability and coping at home. The exercise plan is a tool for practical nurses to help carry out methods of rehabilitation. In the pilot study the exercise plan consisted of four parts: initial assessing, building the exercise plan and providing guidance, follow-up sequence and final assessing. The clients carried out the exercise plan together with the practical nurse and physiotherapist.

This study is based on data collected from two clients and practical nurses and a physiotherapist through theme interviews. The data was analyzed by content analysis, the structure model of an acticity system used in developmental work research and ICF classification. The results were interpreted by analyzing how the exercise plan and components of functional ability affected each other. In addition, conflicts occurring in the activity system were discussed.

The results show that the participants appraised the basic idea of the exercise plan to maintain and improve functional ability. They also appreciated the way the clients were chosen, the assessing and follow-up methods, the employers’ co-operation and the consulting role of the physiotherapist. The exercise plan turned out to have a maintaining and improving effect on the clients' functional ability and awareness. A great deal of importance was put on the attitude, education and experience of the employees, the motivating role of the practical nurses, the need for continuing education among employees as well as choosing the right methods for assessing functional ability and follow-up. Personal and environmental factors also influenced how clients exercise. Four conflicts emerged from the data concerning the process of the exercise plan. These had to do with exercise plan being apart from the care and service plan, numerous forms involved with exercise plan, employers’ co-operation and organization’s readiness to utilize the exercise plan.

The results of this study can be useful when developing the exercise plan to correspond better practical work. Future research could concentrate on exploring the usability of advanced exercise plan and how different contents of exercise plan have an effect on maintaining and improving functional ability.