Suomenkielisen aineiston houkuttelevuus Fredrika-kirjastoissa : Fredrika-kirjastojen kokoelmatyö suomenkielisen asiakkaan näkökulmasta
Markkula, Tanja (2017)
Markkula, Tanja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417081
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111417081
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sitä, miten houkuttelevat Fredrika-kirjastojen suomenkieliset kokoelmat ovat sen suomenkieliselle asiakkaalle. Asiaa tutkitaan kokoelmatyön näkökulmasta. Fredrika-kirjastot on Pohjanmaalla sijaitseva kirjastokimppa, jossa suomi on minoriteettikieli.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivisia tilastollisia menetelmiä että kvalitatiivista havainnointia, koska asiakkaan mielikuva kirjastosta ei muodostu pelkästään kirjaston todellisen kokoelman perusteella, vaan myös asiakkaan omien kokemusten kautta. Tähän vaikuttavat paitsi mielikuva kokoelmasta, myös kirjaston fyysiset ratkaisut kuten aineistoesittelyt, muut esillepanot sekä hyllyryhmittely.
Tilastollisten menetelmien avulla kartoitettiin alueen ja sen kirjastojen tilannetta tilastojen valossa kuntien väestön sekä kirjaston kokoelmien, hankintojen, poistojen ja lainauksien kielijakauman suhteen suomen ja ruotsin kielen osalta. Havainnointiosuudessa tilastoanalyysin perusteella valikoituneissa kuudessa kirjastossa kierrettiin yhden viikon ajan havainnoimassa vertaishavainnoijan kanssa.
Fredrika-kirjastojen alueella suomenkielisen kokoelman osuus oli prosentuaalisesti pääsääntöisesti saman suuruinen kuin suomenkielisen väestöpohjan osuus, hankintojen ja poistojen määrän vaihdellessa vuosittain huomattavasti enemmän. Kaikissa muissa kirjastoissa, paitsi Kristiinankaupungissa, suomenkielistä väestöpohjaa oli jopa huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä lainauksia. Havainnointien pohjalta voidaan todeta, että jokaisessa kirjastossa oli aineistoesittelyjä myös suomeksi, mutta niiden määrä vaihtelee kirjastosta toiseen. Kirjaston houkuttelevuuteen vaikuttaa huomattavasti se, miten hyvin aineisto on esillä; eli aineistoesittelyt sisältäen uutuusesittelyt, face-uppien käyttö sekä yllättäen myös opasteet. Vertaishavainnoijan huomioiden pohjalta voidaan myös todeta, että suuri merkitys oli sillä, miten aineisto oli ryhmitelty kirjastossa. Mitä suurempi kokoelma oli, sitä houkuttelevampi se oli – mutta myös kokoelman sisäinen valikoima nousi merkitseväksi.
Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä kvantitatiivisia tilastollisia menetelmiä että kvalitatiivista havainnointia, koska asiakkaan mielikuva kirjastosta ei muodostu pelkästään kirjaston todellisen kokoelman perusteella, vaan myös asiakkaan omien kokemusten kautta. Tähän vaikuttavat paitsi mielikuva kokoelmasta, myös kirjaston fyysiset ratkaisut kuten aineistoesittelyt, muut esillepanot sekä hyllyryhmittely.
Tilastollisten menetelmien avulla kartoitettiin alueen ja sen kirjastojen tilannetta tilastojen valossa kuntien väestön sekä kirjaston kokoelmien, hankintojen, poistojen ja lainauksien kielijakauman suhteen suomen ja ruotsin kielen osalta. Havainnointiosuudessa tilastoanalyysin perusteella valikoituneissa kuudessa kirjastossa kierrettiin yhden viikon ajan havainnoimassa vertaishavainnoijan kanssa.
Fredrika-kirjastojen alueella suomenkielisen kokoelman osuus oli prosentuaalisesti pääsääntöisesti saman suuruinen kuin suomenkielisen väestöpohjan osuus, hankintojen ja poistojen määrän vaihdellessa vuosittain huomattavasti enemmän. Kaikissa muissa kirjastoissa, paitsi Kristiinankaupungissa, suomenkielistä väestöpohjaa oli jopa huomattavasti enemmän kuin suomenkielisiä lainauksia. Havainnointien pohjalta voidaan todeta, että jokaisessa kirjastossa oli aineistoesittelyjä myös suomeksi, mutta niiden määrä vaihtelee kirjastosta toiseen. Kirjaston houkuttelevuuteen vaikuttaa huomattavasti se, miten hyvin aineisto on esillä; eli aineistoesittelyt sisältäen uutuusesittelyt, face-uppien käyttö sekä yllättäen myös opasteet. Vertaishavainnoijan huomioiden pohjalta voidaan myös todeta, että suuri merkitys oli sillä, miten aineisto oli ryhmitelty kirjastossa. Mitä suurempi kokoelma oli, sitä houkuttelevampi se oli – mutta myös kokoelman sisäinen valikoima nousi merkitseväksi.