Asiakaslähtöisen kuntoutumisen kehittäminen aikuispsykiatriassa
Vuorinen, Taina (2017)
Vuorinen, Taina
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110316559
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110316559
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella ja arvioida aikuispsykiatriassa toteutettavan kuntouttavan toimintamallin nykytilaa asiakaslähtöisen kuntoutumisen prosessin näkökulmasta. Arviointi tapahtui toimintamallin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia kartoittaen. Saatujen tulosten perusteella muodostettiin suunnitelma, jonka tavoitteena oli kehittää toimintamallia tukemaan kuntoutumisprosessin asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan kuntoutumisen jatkuvuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja se eteni toimintatutkimuksen mallia hyödyntäen. Nykytilaa kartoitettiin toimintaa havainnoimalla, keskustelemalla ammattihenkilöiden kanssa ja keräämällä taustatietoa toimintamallin käyttöönottoon liittyvästä dokumentoinnista. Teoriaosuudessa nostettiin esiin asiakaslähtöisyys ja
kuntoutumisen prosessi. Nykytilan analyysissa aineistoa kerättiin kolmesta ryhmähaastattelusta. Haastatteluiden muotona käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuntoutuksen erityistyöntekijöitä, aikuispsykiatrian hoitohenkilöitä ja hoitohenkilökunnan esimiehiä. Haastatteluissa käytetyt tutkimuskysymykset muotoiltiin SWOT-nelikenttää hyödyntäen. Nelikenttäanalyysilla kerätystä haastatteluaineistosta muodostettiin synteesi aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Sisällönanalyysissa muodostuneista alaluokista saatiin vastaus nykytilan analyysivaiheessa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Vastausten perusteella muodostettiin ehdotus kuntouttavan toimintamallin kehittämissuunnitelmaksi.
Kehittämissuunnitelmassa korostuivat yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä lisäävät keinot, joiden päämääränä oli asiakaslähtöisemmän kuntoutumista edistävän palvelun
rakentuminen. Huomiota vaativiksi tekijöiksi nousivat toimintatapojen kehittäminen ja niihin sitoutuminen, kuntoutustavoitteiden yhteistyössä asettaminen, kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointimenetelmän käyttöönotto, asiakastarpeista lähtevien ja kotiutumiseen liittyvien toimintojen kehittäminen sekä moniammatillisen yhteistyön lisääminen. Kehittämiselle nähtiin olevan tarvetta asiakaslähtöisen kuntoutumisen prosessin muodostumisen ja sairaalahoidon jälkeisen kuntoutumisen jatkuvuuden parantamiseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja se eteni toimintatutkimuksen mallia hyödyntäen. Nykytilaa kartoitettiin toimintaa havainnoimalla, keskustelemalla ammattihenkilöiden kanssa ja keräämällä taustatietoa toimintamallin käyttöönottoon liittyvästä dokumentoinnista. Teoriaosuudessa nostettiin esiin asiakaslähtöisyys ja
kuntoutumisen prosessi. Nykytilan analyysissa aineistoa kerättiin kolmesta ryhmähaastattelusta. Haastatteluiden muotona käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuntoutuksen erityistyöntekijöitä, aikuispsykiatrian hoitohenkilöitä ja hoitohenkilökunnan esimiehiä. Haastatteluissa käytetyt tutkimuskysymykset muotoiltiin SWOT-nelikenttää hyödyntäen. Nelikenttäanalyysilla kerätystä haastatteluaineistosta muodostettiin synteesi aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Sisällönanalyysissa muodostuneista alaluokista saatiin vastaus nykytilan analyysivaiheessa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Vastausten perusteella muodostettiin ehdotus kuntouttavan toimintamallin kehittämissuunnitelmaksi.
Kehittämissuunnitelmassa korostuivat yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä lisäävät keinot, joiden päämääränä oli asiakaslähtöisemmän kuntoutumista edistävän palvelun
rakentuminen. Huomiota vaativiksi tekijöiksi nousivat toimintatapojen kehittäminen ja niihin sitoutuminen, kuntoutustavoitteiden yhteistyössä asettaminen, kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointimenetelmän käyttöönotto, asiakastarpeista lähtevien ja kotiutumiseen liittyvien toimintojen kehittäminen sekä moniammatillisen yhteistyön lisääminen. Kehittämiselle nähtiin olevan tarvetta asiakaslähtöisen kuntoutumisen prosessin muodostumisen ja sairaalahoidon jälkeisen kuntoutumisen jatkuvuuden parantamiseksi.