3-5-vuotiaiden lasten positiivisen mielenterveyden tukeminen lapsiperheissä : Kirjallisuuskatsaus
Martinez, Tanja; Mäki, Johanna (2017)
Martinez, Tanja
Mäki, Johanna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110716668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110716668
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin osaksi hanketta Positiivisen mielenterveyden edistäminen lapsiperheissä. Hankkeen päämäärä on kehittää asiakaslähtöisen arvioinnin välineitä sekä toimintamalleja hyvinvoinnin ohjaamiseen positiivisen mielenterveyden edistämiseksi lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä 3-5 vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Hankkeen tavoitteena on myös edistää lasten osuutta dialogisesti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat ovat merkittäviä lasten positiivisen mielenterveyden kehittymisen kannalta. Tavoitteena oli ymmärtää ja tiedostaa, mitkä asiat luovat pohjan lapsen positiiviselle mielenterveydelle. Tavoitteena oli myös ymmärtää lapsiperheiden oikeanlaisen tukemisen tarpeellisuus.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa sovellettiin systemaattista aineistonkeruumenetelmää. Aineisto analysoitiin laadullisia menetelmiä käyttäen. Sisällönanalyysissä saimme yhdeksän pääluokkaa, jotka liitettiin kahteen pääluokkaan.
Yksi keskeisimmistä tuloksista oli se, että perheen ja vanhemman hyvinvoinnilla on suuri merkitys lapsen hyvinvointiin ja positiiviseen mielenterveyteen. Lapsen positiivista mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla lapsen yksilöllisyyttä, emotionaalisia ja sosiaalisia taitoja sekä fyysistä kehitystä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat ovat merkittäviä lasten positiivisen mielenterveyden kehittymisen kannalta. Tavoitteena oli ymmärtää ja tiedostaa, mitkä asiat luovat pohjan lapsen positiiviselle mielenterveydelle. Tavoitteena oli myös ymmärtää lapsiperheiden oikeanlaisen tukemisen tarpeellisuus.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa sovellettiin systemaattista aineistonkeruumenetelmää. Aineisto analysoitiin laadullisia menetelmiä käyttäen. Sisällönanalyysissä saimme yhdeksän pääluokkaa, jotka liitettiin kahteen pääluokkaan.
Yksi keskeisimmistä tuloksista oli se, että perheen ja vanhemman hyvinvoinnilla on suuri merkitys lapsen hyvinvointiin ja positiiviseen mielenterveyteen. Lapsen positiivista mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla lapsen yksilöllisyyttä, emotionaalisia ja sosiaalisia taitoja sekä fyysistä kehitystä.