Tiedonsiirron toteutuminen iäkkään potilaan hoitovastuun siirrossa erikoissairaanhoidon ja kotihoidon välillä : Henkilöstön näkökulma
Mylläri, Anne; Salonen, Elina (2017)
Mylläri, Anne
Salonen, Elina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016874
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016874
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa erikoissairaanhoidon ja kotihoidon välillä tapahtuvaa tiedonsiirtoa, siihen liittyviä haasteita ja kehittämiskohteita erityisesti iäkkään potilaan hoitotyössä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa saumattoman tiedonsiirron ja yhteistyön kehittämiseen erikoissairaanhoidon ja kotihoidon välillä aikaisempaan tutkimustietoon ja tiedonsiirron kartoitukseen pohjautuen. Tavoitteena oli opinnäytetyön hyödyntäminen työelämän kehittämisessä, jatkotutkimuksen tekemisessä ja opetuskäytössä.
Tutkimukseen osallistui henkilöstöä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sekä Perusturvakuntayhtymä Akselista. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti ja aineisto analysoitiin kvantitatiivisella tutkimusotteella Excel-tilasto-ohjelman avulla. Tutkimuksen avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset analysoitiin kvalitatiivisella tutkimusotteella.
Tutkimustulosten mukaan erikoissairaanhoidon ja kotihoidon välillä siirtyvän potilaan hoidon kannalta olennaisten tietojen siirtymisessä oli puutteita, jolla on vaikutuksia hoidon jatkuvuuden turvaamiseen ja potilasturvallisuuteen. Sekä erikoissairaanhoidon, että kotihoidon henkilöstö toi esiin huolen potilasturvallisuuden toteutumisesta, kun tieto ei siirry toivotulla tavalla. Sekä erikoissairaanhoidon, että kotihoidon henkilöstö toi tiedonsiirron puutteellisen toteutumisen lisäksi esiin, että potilaan kotiuttaminen liian varhaisessa vaiheessa tai liian nopealla aikataululla johtaa potilaan hoidon suunnittelemattomuuteen ja näin ollen heikentää potilasturvallisuutta. Yhteistyötä ja hoidon suunnitelmallisuutta kehittämällä sekä kirjausmenetelmiä ja potilastietojärjestelmiä yhtenäistämällä voidaan vaikuttaa potilasturvallisuuteen hoitovastuuta siirrettäessä.
Tulokset vahvistavat yhdessä aikaisemman tutkimustiedon kanssa, että toimintayksiköiden välistä tiedonsiirtoa kehittämällä voidaan parantaa potilasturvallisuutta ja välttää potilaiden uusintakäyntejä sairaalaan. Jatkotutkimusehdotuksia ovat tiedonsiirron toteutuminen kotihoidon asiakkaan näkökulmasta, etäyhteydenpitovälineiden hyödynnettävyys tiedonsiirrossa ja hoitotyön yhteenvedon tietosisällön tutkiminen hoitajan näkökulmasta.
Tutkimukseen osallistui henkilöstöä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sekä Perusturvakuntayhtymä Akselista. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti ja aineisto analysoitiin kvantitatiivisella tutkimusotteella Excel-tilasto-ohjelman avulla. Tutkimuksen avoimiin kysymyksiin saadut vastaukset analysoitiin kvalitatiivisella tutkimusotteella.
Tutkimustulosten mukaan erikoissairaanhoidon ja kotihoidon välillä siirtyvän potilaan hoidon kannalta olennaisten tietojen siirtymisessä oli puutteita, jolla on vaikutuksia hoidon jatkuvuuden turvaamiseen ja potilasturvallisuuteen. Sekä erikoissairaanhoidon, että kotihoidon henkilöstö toi esiin huolen potilasturvallisuuden toteutumisesta, kun tieto ei siirry toivotulla tavalla. Sekä erikoissairaanhoidon, että kotihoidon henkilöstö toi tiedonsiirron puutteellisen toteutumisen lisäksi esiin, että potilaan kotiuttaminen liian varhaisessa vaiheessa tai liian nopealla aikataululla johtaa potilaan hoidon suunnittelemattomuuteen ja näin ollen heikentää potilasturvallisuutta. Yhteistyötä ja hoidon suunnitelmallisuutta kehittämällä sekä kirjausmenetelmiä ja potilastietojärjestelmiä yhtenäistämällä voidaan vaikuttaa potilasturvallisuuteen hoitovastuuta siirrettäessä.
Tulokset vahvistavat yhdessä aikaisemman tutkimustiedon kanssa, että toimintayksiköiden välistä tiedonsiirtoa kehittämällä voidaan parantaa potilasturvallisuutta ja välttää potilaiden uusintakäyntejä sairaalaan. Jatkotutkimusehdotuksia ovat tiedonsiirron toteutuminen kotihoidon asiakkaan näkökulmasta, etäyhteydenpitovälineiden hyödynnettävyys tiedonsiirrossa ja hoitotyön yhteenvedon tietosisällön tutkiminen hoitajan näkökulmasta.