Tomosynteesin käyttö mammografiassa : katsaus kirjallisuuteen
Pauri, Nina; Vuori, Jonna (2017)
Pauri, Nina
Vuori, Jonna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110716659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110716659
Tiivistelmä
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa ja siihen sairastuu noin 10 prosenttia naisista jossain elämänsä vaiheessa. Rintasyövän toteamisen keski-ikä on noin 60 vuotta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen tämänhetkistä tutkimustietoa tomosynteesin käytöstä mammografiassa. Olisiko tomosynteesin käyttö laajemmin kannattavaa ja missä tilanteissa sen käytöstä olisi eniten hyötyä. Tällä hetkellä mammografia on ensisijainen rintojen kuvantamismenetelmä, ja tomosynteesiä käytetään lähinnä vain jatkotutkimusten yhteydessä.
Tutkimusmenetelmänä oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön aineisto koostuu kymmenestä vuosina 2006–2017 julkaistuista kansainvälisistä tutkimusartikkeleista, jotka haettiin kahdesta sähköisestä tietokannasta; Chinal ja Ovid Medline. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrittiin siihen, että opinnäytetyön aineisto olisi mahdollisimman monipuolinen ja kansainvälinen. Tavoitteena oli luoda kattava katsaus tomosynteesin käyttömahdollisuuksista ja sen mahdollisista hyödyistä mammografiassa.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että tomosynteesin käytöstä voisi hyötyä malignien leesioiden havaitsemisissa ja tarkasteltaessa sensitiivisyyttä, mutta ei juuri spesifisyyden kohdalla. Kaiken kaikkiaan tutkimustuloksissa kävi ilmi, että erot mammografian ja tomosynteesin välillä olivat varsin pienet diagnostisien kuvien erottuvuudessa. Tosin pienelläkin diagnostisella hyödyllä on etua, kun on erityisesti kyse potilaan malignista löydöksestä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen tämänhetkistä tutkimustietoa tomosynteesin käytöstä mammografiassa. Olisiko tomosynteesin käyttö laajemmin kannattavaa ja missä tilanteissa sen käytöstä olisi eniten hyötyä. Tällä hetkellä mammografia on ensisijainen rintojen kuvantamismenetelmä, ja tomosynteesiä käytetään lähinnä vain jatkotutkimusten yhteydessä.
Tutkimusmenetelmänä oli narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön aineisto koostuu kymmenestä vuosina 2006–2017 julkaistuista kansainvälisistä tutkimusartikkeleista, jotka haettiin kahdesta sähköisestä tietokannasta; Chinal ja Ovid Medline. Kirjallisuuskatsauksen avulla pyrittiin siihen, että opinnäytetyön aineisto olisi mahdollisimman monipuolinen ja kansainvälinen. Tavoitteena oli luoda kattava katsaus tomosynteesin käyttömahdollisuuksista ja sen mahdollisista hyödyistä mammografiassa.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että tomosynteesin käytöstä voisi hyötyä malignien leesioiden havaitsemisissa ja tarkasteltaessa sensitiivisyyttä, mutta ei juuri spesifisyyden kohdalla. Kaiken kaikkiaan tutkimustuloksissa kävi ilmi, että erot mammografian ja tomosynteesin välillä olivat varsin pienet diagnostisien kuvien erottuvuudessa. Tosin pienelläkin diagnostisella hyödyllä on etua, kun on erityisesti kyse potilaan malignista löydöksestä.