Terveysneuvontapiste Neupiksen asiakastutkimus - Tääl on vähän enemmän semmonen rappiokulttuuri
Korkalainen, Tiina; Alppisara, Anna-Mari (2017)
Korkalainen, Tiina
Alppisara, Anna-Mari
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102816368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017102816368
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada ajankohtaista tietoa Etelä-Karjalan alueen suonensisäisten huumeidenkäyttäjien kokemuksista ja toiveista terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste Neupiksen palveluihin liittyen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa Neupiksen käyttöön palveluiden paremman kohdentamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin kahta eri aineistonkeruumenetelmää, kyselylomaketta sekä teemahaastattelua käyttäen. Teemahaastatteluun osallistui kahdeksan henkilöä ja lomakekyselyyn vastasi 29 henkilöä.
Tutkimuksessa selvisi, että Neupiksen asiakkaat ovat pääasiassa yhteiskunnan tukien varassa eläviä, matalan koulutustason saaneita henkilöitä. Asiakaskunnan ikähaarukka on laaja ja osalla huumausaineiden käyttöhistoria ulottuu muutaman vuosikymmenen päähän, suurimmalla osalla kymmenen vuoden molemmin puolin. Monilla huumeidenkäytön aloittaminen liittyy elämässä tapahtuneisiin ahdistaviin asioihin tai vaikeisiin tunteisiin, toisilla sosiaalisiin tilanteisiin ja kokeilunhaluun.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella terveysneuvontapiste Neupiksen asiakaskunta kokee saamansa palvelut merkityksellisinä ja tärkeinä. Palveluista heille tärkeitä ovat etenkin puhtaiden pistosvälineiden vaihto, keskusteluseura, ruoka-apu ja kahvittelu. Toiveena esitettiin terveysneuvontatyön jalkauttamista, laajempia aukioloaikoja sekä päiväkeskustyyppistä toimintaa.
Jatkossa voisi tutkia huumeidenkäyttöön liittyvää rappiokulttuuria sekä sitä, toisivatko laajemmat aukioloajat tai toiminnan jalkauttaminen lisää asiakkaita Neupiksen palvelujen piiriin. Muita jatkotutkimusaiheita voisivat olla C-hepatiitin esiintyvyys Etelä-Karjalan alueella ja sen yhteys suonensisäisten huumeidenkäyttöön sekä asiakkaiden kokemukset opioidikorvaushoidosta.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista lähestymistapaa. Aineisto kerättiin kahta eri aineistonkeruumenetelmää, kyselylomaketta sekä teemahaastattelua käyttäen. Teemahaastatteluun osallistui kahdeksan henkilöä ja lomakekyselyyn vastasi 29 henkilöä.
Tutkimuksessa selvisi, että Neupiksen asiakkaat ovat pääasiassa yhteiskunnan tukien varassa eläviä, matalan koulutustason saaneita henkilöitä. Asiakaskunnan ikähaarukka on laaja ja osalla huumausaineiden käyttöhistoria ulottuu muutaman vuosikymmenen päähän, suurimmalla osalla kymmenen vuoden molemmin puolin. Monilla huumeidenkäytön aloittaminen liittyy elämässä tapahtuneisiin ahdistaviin asioihin tai vaikeisiin tunteisiin, toisilla sosiaalisiin tilanteisiin ja kokeilunhaluun.
Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella terveysneuvontapiste Neupiksen asiakaskunta kokee saamansa palvelut merkityksellisinä ja tärkeinä. Palveluista heille tärkeitä ovat etenkin puhtaiden pistosvälineiden vaihto, keskusteluseura, ruoka-apu ja kahvittelu. Toiveena esitettiin terveysneuvontatyön jalkauttamista, laajempia aukioloaikoja sekä päiväkeskustyyppistä toimintaa.
Jatkossa voisi tutkia huumeidenkäyttöön liittyvää rappiokulttuuria sekä sitä, toisivatko laajemmat aukioloajat tai toiminnan jalkauttaminen lisää asiakkaita Neupiksen palvelujen piiriin. Muita jatkotutkimusaiheita voisivat olla C-hepatiitin esiintyvyys Etelä-Karjalan alueella ja sen yhteys suonensisäisten huumeidenkäyttöön sekä asiakkaiden kokemukset opioidikorvaushoidosta.