Öljylämmitteiset rakennukset Iin kunnan alueella ja niiden CO2-päästövähennyspotentiaali

Abstract

Iin kunnassa on sitouduttu vähähiilisyyteen ja kunnan kiinteistöissä on jo luovuttu öljylämmityksestä. Työn tavoitteena oli selvittää yksityisten öljylämmitteisten rakennusten määrää Iin kunnan alueella sekä laskea niiden mahdollinen CO2-päästövähennyspotentiaali. Mahdollisia CO2-päästövähennyksiä arvioitiin vertaamalla öljylämmitystä muihin mahdollisiin lämmitysmuotoihin.

Öljylämmitteisten rakennusten määrää lähdettiin selvittämään Iin kunnan alueen yksityisille yrityksille ja kotitalouksille suunnatulla energiakyselyllä. Myöhemmin saatiin Iin kunnan rakennusvalvonnalta tiedot kunnan alueen jokaisen rakennuksen lämmitysmuodosta, sijainnista, rakennusvuodesta ja koosta. Jotta öljylämmitteisten rakennusten CO2-päästöjä pystyttiin arvioimaan, piti laskea rakennusten vuosittainen lämmitysenergiankulutus, johon käytettiin sekä rakennusvalvonnan tietoja että Motivan käyttämiä pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutuksia eri vuosikymmenillä rakennetuille rakennuksille. CO2-päästöt pystyttiin laskemaan käyttämällä laskettuja rakennusten lämmitysenergiankulutuksia sekä polttoaineille ja lämmitysmuodoille ilmoitettuja CO2-päästökertoimia.

Tuloksista nähdään, että suurimmat laskennalliset päästövähennykset saavutetaan, jos öljylämmitteisten rakennusten lämmitys toteutettaisiin biopohjaisilla polttoaineilla. Vaihtoehtoina ovat tällöin talokohtainen kattilalämmitys tai liittyminen kaukolämpöverkkoon riippuen rakennuksen sijainnista. Polttoaineen käytön tehokkuuden sekä käyttäjä- että ilmastoystävällisyyden kannalta paras ratkaisu olisi kaukolämpö ja etenkin pien-CHP-laitoksella tuotettu kaukolämpö. Myös lämpöpumppulämmityksellä saavutettaisiin päästövähennyksiä, ja se tulisi ottaa huomioon etenkin alueilla, joissa kaukolämpöverkkoon liittyminen ei ole mahdollista.