Ovatko fysioterapeuttiopiskelijat valmiina yrittäjyyteen?
Saarto, Anna; Suominen, Nelli (2017)
Saarto, Anna
Suominen, Nelli
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816150
Tiivistelmä
Muun työelämän tavoin fysioterapia-ala on murrosvaiheessa esimerkiksi väestön ja toimintaympäristön muutoksista johtuen. Työelämässä esiintyy alasta riippumatta muutoksia työn itseohjautuvuuden suhteen, eikä työn määrittäminen työaikojen tai fyysisen työpaikan kautta ole enää kustannustehokasta. Keskiöön nousevat itse toiminta, aikaansaadut asiat sekä verkostot. Noin 80% fysioterapiapalveluista tuotetaan yksityissektorilla. Lisääntynyt yksityistäminen vaatii ammatin ydintehtävien osaamisen lisäksi erilaisten metataitojen kehittymistä ja vaikuttaa uudella tavalla työn hallitsemiseen.
Tämä opinnäytetyö tutkii delfi-menetelmää soveltuvin osin käyttäen, millaista valmistuvat fysioterapeuttiopiskelijat kokevat yrittäjyyden olevan, miten he mahdollistaisivat työhyvinvoinnista huolehtimisen yrittäjinä ja miten nämä näkemykset kohtaavat Turun seudun fysioterapeuttiyrittäjien tarjoamaan todellisuuteen. Tutkimukseen osallistui kahdeksan valmistuvaa fysioterapeuttiopiskelijaa ja 16 fysioterapiayrittäjää.
Opiskelijoilta kerätystä aineistosta nousee esille runsaasti ajanhallintaan liittyviä keinoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Aineisto tuo esille myös kouluttautumisen osana työhyvinvointia. Lisäkouluttautuminen on yrittäjien aineiston perusteella tärkein tekijä sekä yrityksen toiminnan monipuolistamisen, että motivaation suhteen. Työajan aikatauluttaminen omiin tarpeisiin sopivaksi sekä työn sisällöllinen muotoilu omia preferenssejä vastaaviksi nousevat aineistosta esille tärkeinä työhyvinvoinnin ylläpitämisen keinoina. Yhteisöllisyys ja asiakaskohtaamiset edistävät työssäjaksamista.
Tavoitteenamme on tuoda esille yrittäjyyden moninaisuutta ja osoittaa millaisia työelämätaitoja uudet mahdollisesti yrittäjiksi ryhtyvät fysioterapeutit tarvitsevat. On selvää, että työelämän muuttuessa myös koulutuksen on uudistuttava ja huomioitava yrittäjyyden kasvu fysioterapia-alalla.
Tämä opinnäytetyö tutkii delfi-menetelmää soveltuvin osin käyttäen, millaista valmistuvat fysioterapeuttiopiskelijat kokevat yrittäjyyden olevan, miten he mahdollistaisivat työhyvinvoinnista huolehtimisen yrittäjinä ja miten nämä näkemykset kohtaavat Turun seudun fysioterapeuttiyrittäjien tarjoamaan todellisuuteen. Tutkimukseen osallistui kahdeksan valmistuvaa fysioterapeuttiopiskelijaa ja 16 fysioterapiayrittäjää.
Opiskelijoilta kerätystä aineistosta nousee esille runsaasti ajanhallintaan liittyviä keinoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Aineisto tuo esille myös kouluttautumisen osana työhyvinvointia. Lisäkouluttautuminen on yrittäjien aineiston perusteella tärkein tekijä sekä yrityksen toiminnan monipuolistamisen, että motivaation suhteen. Työajan aikatauluttaminen omiin tarpeisiin sopivaksi sekä työn sisällöllinen muotoilu omia preferenssejä vastaaviksi nousevat aineistosta esille tärkeinä työhyvinvoinnin ylläpitämisen keinoina. Yhteisöllisyys ja asiakaskohtaamiset edistävät työssäjaksamista.
Tavoitteenamme on tuoda esille yrittäjyyden moninaisuutta ja osoittaa millaisia työelämätaitoja uudet mahdollisesti yrittäjiksi ryhtyvät fysioterapeutit tarvitsevat. On selvää, että työelämän muuttuessa myös koulutuksen on uudistuttava ja huomioitava yrittäjyyden kasvu fysioterapia-alalla.