Maalivahtivalmennus suomalaisessa jalkapallossa – umpikujassa vai kohti parempaa huomista?
Kevari, Juuso (2017)
Kevari, Juuso
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100215598
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017100215598
Tiivistelmä
Työn toimeksiantajana toimii Suomen Palloliitto. Palloliitto vastaa suomen jalkapallo toiminnan järjestämisestä Suomessa. Työn avulla Suomen palloliitto pyrkii kehittämään maalivahtivalmennusta sekä maalivahtivalmennuskoulutusjärjestelmää. Maalivahtivalmennus on osa jalkapallon päivittäistä toimintaa.
Tutkimus on rajattu Suomen huippuseurojen junioreihin sekä muutamiin suuriin junioriseuroihin. Huippujoukkueet on määritelty sarjatason mukaan. Huippuseuroihin kuuluvat seurat, jotka pelaavat Kakkosessa ja sitä korkeammassa sarjassa. Vastauksia saapui 49.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon seurat tarjoavat maalivahtivalmennusta, mihin seurat kaipaavat apua ja kuinka monella seuralla on suunnitelmallinen maalivahtivalmennus. Tutkimuksen kysymykset on tehty yhdessä toimeksiantajan kanssa. Kysymyksiin vastasivat seurojen junioripäälliköt tai maalivahtivalmennusvastaavat. Vastaajat vastasivat kyselylomakkeeseen verkossa.
Vastaustulokset kertovat, että Suomessa järjestetään liian vähän maalivahtivalmennusta seuroissa. Tutkimuksen perusteella harva seura pystyy tarjoamaan tarpeeksi maalivahtivalmennusta Suomessa. Keskiarvot maalivahtivalmennusten määrissä ovat alhaisia. Yhdeksän vuotiaille tai sitä nuoremmille tarjotaan keskimäärin 0,84 kertaa viikossa valmennusta, 10 – 12 vuotiaille tarjotaan keskimäärin 1,51 kertaa viikossa maalivahtivalmennusta, 13 – 15 vuotiaille tarjotaan keskimäärin 2,12 kertaa viikossa maalivahtivalmennusta ja 16 – 20 vuotiaille tarjotaan keskimäärin 2,84 kertaa maalivahtivalmennusta.
Seurat kaipaavat apua erityisesti maalivahtivalmennuskoulutukseen sekä moni seura kaipaa myös apua taloudellisesti. Tutkimuksessa selvisi, että vastaajista 29 kertoi tarvitsevan taloudellista apua. 31 vastaajaa kertoi tarvitsevan koulutusapua.
Tutkimuksesta selvisi myös, etteivät seurat toteuta suunnitelmallista maalivahtivalmennusta. Suunnitelmallinen maalivahtivalmennus tarkoittaa mallia, jossa on huomioitu maalivahdin kehitysvaiheet sekä herkkyyskaudet, jolloin maalivahdin on paras harjoitella taitoja, joita kyseisessä iässä on paras harjoittaa. Myös maalivahdilta vaaditut osaamiset löytyvät suunnitelmasta.
Työn loppuun on lisätty kehitysideat. Kehitysideat ovat: yhtenäinen valmennuslinja, aluevastaavien sijoittaminen ympäri Suomea ja maalivahtivalmentajaseminaarien perustaminen. Ideat pohjautuvat tutkimuksen vastuksiin.
Tutkimus on rajattu Suomen huippuseurojen junioreihin sekä muutamiin suuriin junioriseuroihin. Huippujoukkueet on määritelty sarjatason mukaan. Huippuseuroihin kuuluvat seurat, jotka pelaavat Kakkosessa ja sitä korkeammassa sarjassa. Vastauksia saapui 49.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon seurat tarjoavat maalivahtivalmennusta, mihin seurat kaipaavat apua ja kuinka monella seuralla on suunnitelmallinen maalivahtivalmennus. Tutkimuksen kysymykset on tehty yhdessä toimeksiantajan kanssa. Kysymyksiin vastasivat seurojen junioripäälliköt tai maalivahtivalmennusvastaavat. Vastaajat vastasivat kyselylomakkeeseen verkossa.
Vastaustulokset kertovat, että Suomessa järjestetään liian vähän maalivahtivalmennusta seuroissa. Tutkimuksen perusteella harva seura pystyy tarjoamaan tarpeeksi maalivahtivalmennusta Suomessa. Keskiarvot maalivahtivalmennusten määrissä ovat alhaisia. Yhdeksän vuotiaille tai sitä nuoremmille tarjotaan keskimäärin 0,84 kertaa viikossa valmennusta, 10 – 12 vuotiaille tarjotaan keskimäärin 1,51 kertaa viikossa maalivahtivalmennusta, 13 – 15 vuotiaille tarjotaan keskimäärin 2,12 kertaa viikossa maalivahtivalmennusta ja 16 – 20 vuotiaille tarjotaan keskimäärin 2,84 kertaa maalivahtivalmennusta.
Seurat kaipaavat apua erityisesti maalivahtivalmennuskoulutukseen sekä moni seura kaipaa myös apua taloudellisesti. Tutkimuksessa selvisi, että vastaajista 29 kertoi tarvitsevan taloudellista apua. 31 vastaajaa kertoi tarvitsevan koulutusapua.
Tutkimuksesta selvisi myös, etteivät seurat toteuta suunnitelmallista maalivahtivalmennusta. Suunnitelmallinen maalivahtivalmennus tarkoittaa mallia, jossa on huomioitu maalivahdin kehitysvaiheet sekä herkkyyskaudet, jolloin maalivahdin on paras harjoitella taitoja, joita kyseisessä iässä on paras harjoittaa. Myös maalivahdilta vaaditut osaamiset löytyvät suunnitelmasta.
Työn loppuun on lisätty kehitysideat. Kehitysideat ovat: yhtenäinen valmennuslinja, aluevastaavien sijoittaminen ympäri Suomea ja maalivahtivalmentajaseminaarien perustaminen. Ideat pohjautuvat tutkimuksen vastuksiin.