Työssäoppimisen ohjaamisen kehittyminen : Case-tapauksena ammatillinen aikuiskoulutus, kaupan ala
Suojanen, Ilona (2010)
Suojanen, Ilona
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057790
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057790
Tiivistelmä
Työssäoppimisen merkitys ammatillisessa koulutuksessa on kasvanut viime vuosina. Tässä kehittämishankkeessa tarkastellaan työssäoppimisjakson ohjaamisesta työvoimapoliittisessa ammatillisessa koulutuksessa kaupan alan työssäoppimispaikoissa. Case-tapauksena on ammatillinen aikuiskoulutus, jonka kaupan alan opiskelijat viettävät osan noin kuuden kuukauden mittaisesta koulutuksestaan työssäoppimispaikalla.
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää miten työssäoppimisen jakson ohjaamisessa on onnistuttu ja miten työssäoppimisjakson ohjaus voisi entisestään kehittyä. Koska kyse oli työvoimapoliittisesta koulutuksesta, oli tärkeää myös selvittää, miten oppilaiden työllistymismahdollisuuksia voidaan parantaa työssäoppimisjaksoa hyödyntäen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselymenetelmää, kysymysten ollessa sekä avoimia, että strukturoituja kysymyksiä. Kysely jaettiin 28 työssäoppimispaikkaan, joissa oli kuluneen vuoden aikana ollut ammattiopiston opiskelijoita työssäoppimassa. Kyselyyn vastasi 20 kyselyn saaneesta, joten kyselyn vastausprosentti oli 71.
Työssäoppimisen ohjaamisessa oli tutkimuksen mukaan onnistuttu melko hyvin. Asteikolla 1-5, viiden ollessa korkein arvo, yhdenkään strukturoidun kysymyksen keskiarvo ei jäänyt alle 3,5 ja 2/3:ssa kohdista keskiarvo oli yli neljän. Kehittämistä vaikuttaa kuitenkin olevan erityisesti tavoitteiden määrittelyssä ja tiedonkulusta koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä. Työssäoppimisen ohjaajille tulisi myös kertoa enemmän koulutuksesta, sen sisällöistä ja tavoitteista. Työllistymiseen vaikuttaa tutkimuksen mukaan pääasiallisesti oppilaan asenne ja motivaatio. Toisaalta, korkea motivaatiokaan ei riittänyt työpaikan saamiseen, jos vapaita paikkoja ei yrityksessä ollut tarjolla.
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää miten työssäoppimisen jakson ohjaamisessa on onnistuttu ja miten työssäoppimisjakson ohjaus voisi entisestään kehittyä. Koska kyse oli työvoimapoliittisesta koulutuksesta, oli tärkeää myös selvittää, miten oppilaiden työllistymismahdollisuuksia voidaan parantaa työssäoppimisjaksoa hyödyntäen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselymenetelmää, kysymysten ollessa sekä avoimia, että strukturoituja kysymyksiä. Kysely jaettiin 28 työssäoppimispaikkaan, joissa oli kuluneen vuoden aikana ollut ammattiopiston opiskelijoita työssäoppimassa. Kyselyyn vastasi 20 kyselyn saaneesta, joten kyselyn vastausprosentti oli 71.
Työssäoppimisen ohjaamisessa oli tutkimuksen mukaan onnistuttu melko hyvin. Asteikolla 1-5, viiden ollessa korkein arvo, yhdenkään strukturoidun kysymyksen keskiarvo ei jäänyt alle 3,5 ja 2/3:ssa kohdista keskiarvo oli yli neljän. Kehittämistä vaikuttaa kuitenkin olevan erityisesti tavoitteiden määrittelyssä ja tiedonkulusta koulun ja työssäoppimispaikkojen välillä. Työssäoppimisen ohjaajille tulisi myös kertoa enemmän koulutuksesta, sen sisällöistä ja tavoitteista. Työllistymiseen vaikuttaa tutkimuksen mukaan pääasiallisesti oppilaan asenne ja motivaatio. Toisaalta, korkea motivaatiokaan ei riittänyt työpaikan saamiseen, jos vapaita paikkoja ei yrityksessä ollut tarjolla.