Tuki- ja liikuntaelimistön fyysisen kuormituksen analysointi suurtehoimuroinnin aikana
Virkkunen, Heidi; Rahkonen, Asta (2017)
Virkkunen, Heidi
Rahkonen, Asta
Saimaan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052710605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017052710605
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia suurtehoimuroinnin ergonomiaa ja apuvälineenä käytettävän suulakkeen hyötyä imuroinnin ergonomiassa MVN BIOMECH -liikeanalyysilaitteella.
Tutkimuksessa selvitettiin objektiivisin mittauksin suulakkeen vaikutusta selän eri osa-alueiden asentoon sekä olka-, ranne-, lonkka- ja polvinivelten nivelkulmiin. Lisäksi selvitettiin koehenkilöiden kokemaa subjektiivista kuormitusta imuroinnin aikana strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Lassila & Tikanoja yrityksessä tutkittiin vuosina 2015-2016 suurtehoimuroinnin ergonomiaa turvallisuuden ja ergonomian kehittämishankkeen myötä. Yrityksessä ei oltu aiemmin tutkittu ergonomiaa liikeanalyysilaitteella.
Tutkimukseen osallistui kolme suurtehoimurointia työkseen tekevää koehenkilöä Lassila & Tikanoja yrityksestä Etelä-Karjalan alueella, koehenkilöt valittiin ryväsotantamenetelmällä. Tutkimuksen aikaulottuvuus oli poikittainen. Mittaukset toteutettiin oikeassa työympäristössä, jossa tehtävä oli simuloitu. Jokaiselle koehenkilölle suoritettiin liikeanalyysilaitteella kaksi mittausta, yksi ilman suulaketta ja yksi suulakkeen kanssa. Mittausten jälkeen koehenkilöt täyttivät kyselylomakkeen.
Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin. Kyselylomakkeen analysoinnin tuloksia verrattiin liikeanalyysilaitteella ilman suulaketta ja suulakkeen kanssa saatuihin mittaustuloksiin. Suulake kevensi lonkka- ja polvinivelten sekä lannerangan ja vasemman olkanivelen kuormitusta. Vastaavasti suulake lisäsi kuormitusta kaularangassa ja oikeassa olkanivelessä. Muissa nivelissä suulakkeella ei ollut vaikutusta kuormitukseen. Koehenkilöt eivät kokeneet subjektiivisesti suulakkeesta olevan hyötyä kuormituksen vähenemisessä tai kyselylomakkeen tulokset olivat ristiriidassa koehenkilöiden välillä sekä liikeanalyysilaitteella saatujen mittaustulosten kanssa.
Tulosten pohjalta suulakkeesta oli sekä hyötyä että haittaa. Suulaketta jatko-kehittämällä imurointityön kuormittavuutta voitaisiin mahdollisesti keventää.
Tutkimuksessa selvitettiin objektiivisin mittauksin suulakkeen vaikutusta selän eri osa-alueiden asentoon sekä olka-, ranne-, lonkka- ja polvinivelten nivelkulmiin. Lisäksi selvitettiin koehenkilöiden kokemaa subjektiivista kuormitusta imuroinnin aikana strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Lassila & Tikanoja yrityksessä tutkittiin vuosina 2015-2016 suurtehoimuroinnin ergonomiaa turvallisuuden ja ergonomian kehittämishankkeen myötä. Yrityksessä ei oltu aiemmin tutkittu ergonomiaa liikeanalyysilaitteella.
Tutkimukseen osallistui kolme suurtehoimurointia työkseen tekevää koehenkilöä Lassila & Tikanoja yrityksestä Etelä-Karjalan alueella, koehenkilöt valittiin ryväsotantamenetelmällä. Tutkimuksen aikaulottuvuus oli poikittainen. Mittaukset toteutettiin oikeassa työympäristössä, jossa tehtävä oli simuloitu. Jokaiselle koehenkilölle suoritettiin liikeanalyysilaitteella kaksi mittausta, yksi ilman suulaketta ja yksi suulakkeen kanssa. Mittausten jälkeen koehenkilöt täyttivät kyselylomakkeen.
Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisin ja laadullisin menetelmin. Kyselylomakkeen analysoinnin tuloksia verrattiin liikeanalyysilaitteella ilman suulaketta ja suulakkeen kanssa saatuihin mittaustuloksiin. Suulake kevensi lonkka- ja polvinivelten sekä lannerangan ja vasemman olkanivelen kuormitusta. Vastaavasti suulake lisäsi kuormitusta kaularangassa ja oikeassa olkanivelessä. Muissa nivelissä suulakkeella ei ollut vaikutusta kuormitukseen. Koehenkilöt eivät kokeneet subjektiivisesti suulakkeesta olevan hyötyä kuormituksen vähenemisessä tai kyselylomakkeen tulokset olivat ristiriidassa koehenkilöiden välillä sekä liikeanalyysilaitteella saatujen mittaustulosten kanssa.
Tulosten pohjalta suulakkeesta oli sekä hyötyä että haittaa. Suulaketta jatko-kehittämällä imurointityön kuormittavuutta voitaisiin mahdollisesti keventää.