Tamperelaisten nuorten aikuisten ja seniori-ikäisten suhtautuminen kodin paloturvallisuuteen
Honkala, Johannes (2017)
Honkala, Johannes
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091615145
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091615145
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten kaksi eri ikäryhmää suhtautuu kodin paloturvallisuuteen ja mitä eroavaisuuksia niissä on. Valmis tutkimus tuottaa lisätietoa näiden ikäryhmien paloriskeihin varautumisesta, omaisuuden suojaamisesta ja näiden asioiden kokemuksellisuudesta. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää kohdentamalla oikeanlaista paloturvallisuusvalistusta tehokkaammin näihin kohderyhmiin, ja sitä kautta parantaa paloturvallisuutta yksityisissä kodeissa, sekä vähentää onnettomuusvahinkoja koko maassa. Lisäksi työn tuloksista voi hyötyä myös kodin turvallisuusjärjestelmiä tarjoavat yritykset.
Tutkittavat olivat itsenäisesti asuvia tamperelaisia ikäryhmistä 18–29 -vuotiaat ja yli 55 vuotta. Tutkin vaikuttiko ikä tai asumismuoto omatoimiseen varautumiseen. Rajasin tutkimuksen koskemaan alueellisesti vain Tamperetta. Lisäksi rajasin vastaajien ikäryhmät 18–29-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat, jotka asuvat itsenäisesti. Tutkin ainoastaan omatoimista varautumista, yleistä tietoutta ja kokemuksellisuutta kodin paloturvallisuuteen. Keskeisimpiä käsitteitä on kodin paloturvallisuus ja kokemuksellisuus. Paloturvallisuuteen vaikuttaa oleellisesti ihmisen kokemukset ja ihminen vaikuttaa keskeisesti paloturvallisuuteen.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä on kyselytutkimus. Tutkimusmetodina on kyselylomake. Tutkimusaineisto analysoitiin tutkimuskysymyksiä ja kyselylomaketta noudattaen aineistolähtöisesti teemoittelemalla.
Ikäryhmien 18–29 vuotta ja yli 55 vuotta välillä oli huomattava ero asenteissa, vaikka kodin paloturvallisuus koetaan molempien ikäryhmien välillä hyvin tärkeäksi. Paloturvallisuus myös huomioidaan molemmissa vastaajaryhmissä päivittäisessä toiminnassa kotona. Vanhempi ikäryhmä on kuitenkin sitoutuneempi kodin paloturvallisuuteen, joka näkyy asenneväittämissä ja omatoimisessa varautumisessa. Tutkimuksessa selvisi myös se, että kahden eri ikäryhmän yleisin virhe ei ole huolimattomuus tai tietämättömyys, vaan palovaroittimien ja alkusammutusvälineiden säännöllisten tarkastusten laiminlyönti.
Näen tarpeelliseksi kohdistaa paloturvallisuusvalistusta molempiin ikäryhmiin. Paloturvallisuusvalistuksen lisääminen ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan nuoret on myös saatava kiinnostumaan paloturvallisuudesta, jotta he kokevat asian tärkeäksi ja ottavat vastuun siitä. Lisäksi joka kodin keittiön vanhat sähkölaitteet on saatava kierrätykseen ja tilalle olisi paloturvallisuuden kannalta tärkeää hankkia turvaominaisuuksia sisältäviä sähkölaitteita.
Tutkittavat olivat itsenäisesti asuvia tamperelaisia ikäryhmistä 18–29 -vuotiaat ja yli 55 vuotta. Tutkin vaikuttiko ikä tai asumismuoto omatoimiseen varautumiseen. Rajasin tutkimuksen koskemaan alueellisesti vain Tamperetta. Lisäksi rajasin vastaajien ikäryhmät 18–29-vuotiaat ja yli 55-vuotiaat, jotka asuvat itsenäisesti. Tutkin ainoastaan omatoimista varautumista, yleistä tietoutta ja kokemuksellisuutta kodin paloturvallisuuteen. Keskeisimpiä käsitteitä on kodin paloturvallisuus ja kokemuksellisuus. Paloturvallisuuteen vaikuttaa oleellisesti ihmisen kokemukset ja ihminen vaikuttaa keskeisesti paloturvallisuuteen.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä on kyselytutkimus. Tutkimusmetodina on kyselylomake. Tutkimusaineisto analysoitiin tutkimuskysymyksiä ja kyselylomaketta noudattaen aineistolähtöisesti teemoittelemalla.
Ikäryhmien 18–29 vuotta ja yli 55 vuotta välillä oli huomattava ero asenteissa, vaikka kodin paloturvallisuus koetaan molempien ikäryhmien välillä hyvin tärkeäksi. Paloturvallisuus myös huomioidaan molemmissa vastaajaryhmissä päivittäisessä toiminnassa kotona. Vanhempi ikäryhmä on kuitenkin sitoutuneempi kodin paloturvallisuuteen, joka näkyy asenneväittämissä ja omatoimisessa varautumisessa. Tutkimuksessa selvisi myös se, että kahden eri ikäryhmän yleisin virhe ei ole huolimattomuus tai tietämättömyys, vaan palovaroittimien ja alkusammutusvälineiden säännöllisten tarkastusten laiminlyönti.
Näen tarpeelliseksi kohdistaa paloturvallisuusvalistusta molempiin ikäryhmiin. Paloturvallisuusvalistuksen lisääminen ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan nuoret on myös saatava kiinnostumaan paloturvallisuudesta, jotta he kokevat asian tärkeäksi ja ottavat vastuun siitä. Lisäksi joka kodin keittiön vanhat sähkölaitteet on saatava kierrätykseen ja tilalle olisi paloturvallisuuden kannalta tärkeää hankkia turvaominaisuuksia sisältäviä sähkölaitteita.