Kainuun soten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon henkilöstön kokemukset RAI-arviointijärjestelmän käytöstä
Kananen, Hanna-Mari; Komulainen, Jenni (2017)
Kananen, Hanna-Mari
Komulainen, Jenni
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091515130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017091515130
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kananen, Hanna-Mari & Komulainen, Jenni. Kainuun soten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon henkilöstön kokemukset RAI-arviointijärjestelmän käytöstä. Syksy 2017. 63 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kainuun soten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon henkilöstön kokemuksia RAI-arviointijärjestelmän käytöstä. RAI-arviointijärjestelmä on hoidon ja palveluiden kokonaisvaltainen arviointi-, seuranta- ja laadun parantamisjärjestelmä, joka on otettu käyttöön Kainuun sotessa keväällä 2015 alkaen.
Selvitimme Webropol-kyselyn avulla henkilökunnan kokemuksia RAI-arviointijärjestelmän käytöstä sekä sen hyödyllisyydestä heidän työnsä ja asiakkaiden kannalta. Selvitimme myös kokevatko työntekijät työnsä muuttuneen käyttöönoton jälkeen. Opinnäytetyöprosessin aikana pohdimme, kuinka RAI-arviointijärjestelmää voisi hyödyntää sosiaaliohjaajan työssä Kainuun sotessa esimerkiksi suunniteltaessa asiakkaan kuntoutumisprosessia.
Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat perustuvat tutkimuksiin ja aikaisempiin opinnäytetöihin. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista sekä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Näin saimme kyselystä ja sen tuloksista mahdollisimman kattavan.
Opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä. Vastausten perusteella voi päätellä, että osa työntekijöistä kokee RAI-järjestelmän hyödylliseksi apuvälineeksi asiakastyössä. Toisaalta vastauksista voi myös huomata kaksijakoisuuden molempiin ääripäihin, osa kokee järjestelmän negatiivisena ja aikaa vievänä.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että RAI-arviointijärjestelmän käyttöön kannattaa jatkossakin panostaa ja varata siihen riittävästi aikaa. Arvioinneista hyötyvät niin asiakkaat kuin henkilökunta suunniteltaessa asiakkaan jatkopolkuja ja kuntoutumisprosessia. Tällä hetkellä RAI-järjestelmää ja -arviointeja ei hyödynnetä Kainuun sotessa sosiaaliohjaajan työssä. Mielestämme asiakkaille tehdyt RAI-arvioinnit olisivat hyvä apuväline sosiaaliohjaajan työssä.
Asiasanat: RAI-arviointijärjestelmä, sosiaalialan mittarit, mielenterveystyö, sosiaaliohjaus
Kananen, Hanna-Mari & Komulainen, Jenni. Kainuun soten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon henkilöstön kokemukset RAI-arviointijärjestelmän käytöstä. Syksy 2017. 63 s., 3 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kainuun soten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon henkilöstön kokemuksia RAI-arviointijärjestelmän käytöstä. RAI-arviointijärjestelmä on hoidon ja palveluiden kokonaisvaltainen arviointi-, seuranta- ja laadun parantamisjärjestelmä, joka on otettu käyttöön Kainuun sotessa keväällä 2015 alkaen.
Selvitimme Webropol-kyselyn avulla henkilökunnan kokemuksia RAI-arviointijärjestelmän käytöstä sekä sen hyödyllisyydestä heidän työnsä ja asiakkaiden kannalta. Selvitimme myös kokevatko työntekijät työnsä muuttuneen käyttöönoton jälkeen. Opinnäytetyöprosessin aikana pohdimme, kuinka RAI-arviointijärjestelmää voisi hyödyntää sosiaaliohjaajan työssä Kainuun sotessa esimerkiksi suunniteltaessa asiakkaan kuntoutumisprosessia.
Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat perustuvat tutkimuksiin ja aikaisempiin opinnäytetöihin. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista sekä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Näin saimme kyselystä ja sen tuloksista mahdollisimman kattavan.
Opinnäytetyön tulokset ovat samansuuntaisia kuin aikaisemmissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä. Vastausten perusteella voi päätellä, että osa työntekijöistä kokee RAI-järjestelmän hyödylliseksi apuvälineeksi asiakastyössä. Toisaalta vastauksista voi myös huomata kaksijakoisuuden molempiin ääripäihin, osa kokee järjestelmän negatiivisena ja aikaa vievänä.
Johtopäätöksenä voimme todeta, että RAI-arviointijärjestelmän käyttöön kannattaa jatkossakin panostaa ja varata siihen riittävästi aikaa. Arvioinneista hyötyvät niin asiakkaat kuin henkilökunta suunniteltaessa asiakkaan jatkopolkuja ja kuntoutumisprosessia. Tällä hetkellä RAI-järjestelmää ja -arviointeja ei hyödynnetä Kainuun sotessa sosiaaliohjaajan työssä. Mielestämme asiakkaille tehdyt RAI-arvioinnit olisivat hyvä apuväline sosiaaliohjaajan työssä.
Asiasanat: RAI-arviointijärjestelmä, sosiaalialan mittarit, mielenterveystyö, sosiaaliohjaus