Julkisten lähteiden riskit henkilöturvallisuudessa
Haaranen, Markus (2017)
Haaranen, Markus
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090114686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017090114686
Tiivistelmä
Digitalisoituvassa nyky-yhteiskunnassa henkilöstä tallentuva tietomäärä on erittäin laaja. Erilaisiin tietokantoihin päätyy henkilön yksilöiviä tietoja, joista iso osa on julkisia eli kaikkien saatavilla. Tiedot päätyvät rekistereihin, järjestelmiin ja palveluihin hyvin eri tavalla ja henkilön on hyvin vaikea ymmärtää sitä, kuinka kattavan kuvan hänestä saa, kun näitä tietoja yhdistetään. On selvitettävä, miten ja mitä henkilöä yksilöivää tietoa päätyy julkisesti haettavaksi ja miten tätä tietoa voidaan hankkia ulkopuolisen tahon toimesta.
Yksittäiselle henkilölle julkisesti haettavat tiedot muodostavat henkilöturvallisuusriskin. Tiedonmurusista koottu kokonaisuus voi paljastaa erittäin henkilökohtaista tietoa ihmisestä, jota voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi henkilöön kohdistuvissa uhkaus- tai painostamistilanteissa. Riski ei rajaudu ainoastaan yksittäiseen henkilöön, vaan julkisesti haettavia tietoja voidaan hankkia myös henkilön lähipiiristä ja näin tehostaa haluttua uhkakuvaa.
Opinnäytetyön aiheena käsitellään julkisten lähteiden aiheuttamia riskejä henkilöturvallisuudelle. Tutkimuksessa otetaan kantaa siihen, kuinka suomalaisesta henkilöstä päätyy tietoja julkisesti haettavaksi ja millaisia mahdollisuuksia henkilöllä on ennaltaehkäistä ja poistaa julkisiksi päätyneitä tietoja. Kyseessä on kehityshanke, jonka avulla pyritään luomaan yksikertainen tietoa tiivistävä malli. Mallin avulla on mahdollista saada nopea kokonaiskuva riskeistä ja keinoista ennaltaehkäistä niistä syntyvää uhkaa. Uhkamalli on jaettu kahteen osaan, tarjoten näin visuaalisen ja kirjallisen kuvauksen tutkittavasta aiheesta.
Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen ja se on laadittu toimintatutkimusmenetelmän avulla. Opinnäytetyö on jaoteltu siten, että julkiset lähteet on jaettu passiivisiin ja aktiivisiin lähteisiin. Tutkimuksessa käsitellään passiivisina lähteinä, suomalaisia julkisia lähinnä valtionhallinnon ylläpitämiä rekistereitä ja niiden tietojärjestelmiä. Aktiivisina julkisina lähteinä on avattu sosiaalisen median mukanaan tuomia uhkia, sekä henkilön yksilöivien tietojen, kuten sähköpostin, hyväksikäyttöä julkisten lähteiden tiedonhankinnassa. Työn teoriapohja perustuu kirjallisuuskatsauksessa hyödynnettyyn tutkimuskirjallisuuteen, artikkeleihin, ohjeistuksiin ja rekisteriselosteisiin.
Tutkimus tuo hyvin kattavasti esille julkisesti haettavien, henkilöä yksilöivien tietojen muodostumisen, sekä antaa yksiselitteisiä neuvoja siitä miten tietoja voidaan hakea ja miten tiedon päätymistä julkiseksi voidaan rajata. Lisäksi työssä huomioidaan henkilön lakisääteisiä oikeuksia koskien hänen yksityisyydensuojaansa. Tutkimuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut tehdä kaiken tiedon kattavaa kokonaisuutta, vaan antaa työn lukeville yleiskatsaus ilmiöstä ja sen luomista uhista. Tiivistettyjä uhkamalleja voidaan hyväksikäyttää henkilöstön ohjeistuksen perustana.
Yksittäiselle henkilölle julkisesti haettavat tiedot muodostavat henkilöturvallisuusriskin. Tiedonmurusista koottu kokonaisuus voi paljastaa erittäin henkilökohtaista tietoa ihmisestä, jota voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi henkilöön kohdistuvissa uhkaus- tai painostamistilanteissa. Riski ei rajaudu ainoastaan yksittäiseen henkilöön, vaan julkisesti haettavia tietoja voidaan hankkia myös henkilön lähipiiristä ja näin tehostaa haluttua uhkakuvaa.
Opinnäytetyön aiheena käsitellään julkisten lähteiden aiheuttamia riskejä henkilöturvallisuudelle. Tutkimuksessa otetaan kantaa siihen, kuinka suomalaisesta henkilöstä päätyy tietoja julkisesti haettavaksi ja millaisia mahdollisuuksia henkilöllä on ennaltaehkäistä ja poistaa julkisiksi päätyneitä tietoja. Kyseessä on kehityshanke, jonka avulla pyritään luomaan yksikertainen tietoa tiivistävä malli. Mallin avulla on mahdollista saada nopea kokonaiskuva riskeistä ja keinoista ennaltaehkäistä niistä syntyvää uhkaa. Uhkamalli on jaettu kahteen osaan, tarjoten näin visuaalisen ja kirjallisen kuvauksen tutkittavasta aiheesta.
Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen ja se on laadittu toimintatutkimusmenetelmän avulla. Opinnäytetyö on jaoteltu siten, että julkiset lähteet on jaettu passiivisiin ja aktiivisiin lähteisiin. Tutkimuksessa käsitellään passiivisina lähteinä, suomalaisia julkisia lähinnä valtionhallinnon ylläpitämiä rekistereitä ja niiden tietojärjestelmiä. Aktiivisina julkisina lähteinä on avattu sosiaalisen median mukanaan tuomia uhkia, sekä henkilön yksilöivien tietojen, kuten sähköpostin, hyväksikäyttöä julkisten lähteiden tiedonhankinnassa. Työn teoriapohja perustuu kirjallisuuskatsauksessa hyödynnettyyn tutkimuskirjallisuuteen, artikkeleihin, ohjeistuksiin ja rekisteriselosteisiin.
Tutkimus tuo hyvin kattavasti esille julkisesti haettavien, henkilöä yksilöivien tietojen muodostumisen, sekä antaa yksiselitteisiä neuvoja siitä miten tietoja voidaan hakea ja miten tiedon päätymistä julkiseksi voidaan rajata. Lisäksi työssä huomioidaan henkilön lakisääteisiä oikeuksia koskien hänen yksityisyydensuojaansa. Tutkimuksen tarkoituksena ei kuitenkaan ollut tehdä kaiken tiedon kattavaa kokonaisuutta, vaan antaa työn lukeville yleiskatsaus ilmiöstä ja sen luomista uhista. Tiivistettyjä uhkamalleja voidaan hyväksikäyttää henkilöstön ohjeistuksen perustana.