Terveydenhoitajien toteuttama terveysliikuntaneuvonta Karhukuntien alueella
Hopponen, Elina (2009)
Hopponen, Elina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047713
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Karhukuntien alueen aikuisväestön parissa työskentelevien terveydenhoitajien käsitystä heidän roolistaan terveysliikun-taneuvonnassa ja osana terveysliikunnan palveluketjua. Opinnäytetyössä selvitettiin myös terveysliikuntasuosituksen tunnettavuutta ja lisäkoulutuksen tarvetta tervey-denhoitajien keskuudessa. Tutkimus on osa Satakunnan ammattikorkeakoulun hal-linnoimaa Terveysliikunnan palveluketju Terveyssektorilla-projektia, jonka tarkoi-tuksena on kehittää terveysliikunnan palveluketjua terveyssektorilla Karhukunnissa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena huhtikuussa 2008. Vastausprosentiksi muodostui 84 %.
Terveydenhoitajat suhtautuivat terveysliikuntaneuvontaan osana heidän työtään myönteisesti. Kuitenkin alle puolet terveydenhoitajista toteutti terveysliikuntaneu-vontaa melkein kaikkien asiakkaiden kanssa ja 22 % joka toisen asiakkaan kanssa. Terveysliikuntaneuvontaan käytettiin vastaanottokäynnillä aikaa 5-10 minuuttia (77 % vastaajista). Yleisimmiksi syiksi terveysliikuntaneuvonnan toteutukseen mainittiin asiakkaan ylipaino, kohonnut verenpaine sekä diabeteksen ennaltaehkäisy ja hoito. Suullinen neuvonta oli yleisin tapa terveysliikuntaneuvonnan toteutukseen (67 % vastaajista) ja puolet vastaajista käytti kirjallista materiaalia suullisen neuvonnan lisäksi. Terveysliikuntaneuvontaan eniten vaikuttavia tekijöitä olivat asiakkaiden kiinnostuksen puute, ajan puute ja liikuntaohjelmien laatimisen vaikeus. Terveyslii-kuntasuosituksen tunnettavuus jäi epäselväksi.
Terveydenhoitajista 63 % koki tarvitsevansa terveysliikuntaneuvontaan liittyvää lisä-koulutusta. Asiakkaiden motivointi oli eniten toivottu asia lisäkoulutuksen sisältöön liittyen. Jopa kolme neljäsosaa terveydenhoitajista ilmoitti, että organisaatiossa, mis-sä he työskentelevät, ei ole terveysliikunnan palveluketjua. Yhtä monen terveyden-hoitajan työpaikassa ei ollut sovittu yhteisistä terveysliikuntaneuvonnan käytännöistä. Koska terveysliikunnan palveluketju oli harvinainen, terveydenhoitajilla ei voinut olla selkeää käsitystä omasta roolistaan siinä.
Terveydenhoitajat suhtautuivat terveysliikuntaneuvontaan osana heidän työtään myönteisesti. Kuitenkin alle puolet terveydenhoitajista toteutti terveysliikuntaneu-vontaa melkein kaikkien asiakkaiden kanssa ja 22 % joka toisen asiakkaan kanssa. Terveysliikuntaneuvontaan käytettiin vastaanottokäynnillä aikaa 5-10 minuuttia (77 % vastaajista). Yleisimmiksi syiksi terveysliikuntaneuvonnan toteutukseen mainittiin asiakkaan ylipaino, kohonnut verenpaine sekä diabeteksen ennaltaehkäisy ja hoito. Suullinen neuvonta oli yleisin tapa terveysliikuntaneuvonnan toteutukseen (67 % vastaajista) ja puolet vastaajista käytti kirjallista materiaalia suullisen neuvonnan lisäksi. Terveysliikuntaneuvontaan eniten vaikuttavia tekijöitä olivat asiakkaiden kiinnostuksen puute, ajan puute ja liikuntaohjelmien laatimisen vaikeus. Terveyslii-kuntasuosituksen tunnettavuus jäi epäselväksi.
Terveydenhoitajista 63 % koki tarvitsevansa terveysliikuntaneuvontaan liittyvää lisä-koulutusta. Asiakkaiden motivointi oli eniten toivottu asia lisäkoulutuksen sisältöön liittyen. Jopa kolme neljäsosaa terveydenhoitajista ilmoitti, että organisaatiossa, mis-sä he työskentelevät, ei ole terveysliikunnan palveluketjua. Yhtä monen terveyden-hoitajan työpaikassa ei ollut sovittu yhteisistä terveysliikuntaneuvonnan käytännöistä. Koska terveysliikunnan palveluketju oli harvinainen, terveydenhoitajilla ei voinut olla selkeää käsitystä omasta roolistaan siinä.