Maaoikeuksien oikeuskäytäntöjen vertailua rajankäytitapauksissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on esitelty ja vertailtu 27:ää tilattuihin rajankäynteihin liittyvää maaoikeuksien tuomiota kiinteistönmuodostamislakiin, toisiinsa ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiin. Työ ei ollut toimeksianto, vaan on tehty kiinnostuksesta joskus jopa hyvinkin värikkäisiin ja tunnepitoisiin ra-jankäyntiriitoihin ja niihin liittyvään juridiikkaan. Lain hyvä tuntemus ja sen soveltaminen toimitusinsi-nöörin työssä on tärkeää.

Maaoikeus toimii ensimmäisenä muutoksenhakuelimenä maa- ja kiinteistöriitojen ratkaisemisessa. Maa-oikeus on siviiliprosessissa verrattavissa hovioikeuteen, sillä maaoikeusasioissa ensimmäistä tuomioval-taa käyttää viranomaisasemassa toimiva, joko kunnan tai valtion virassa toimiva, toimitusinsinööri. Maa-oikeusasioissa ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein oikeus. Maaoikeus ratkaisee ensisijaisesti viranomais-päätöksistä johtuvia päätöksiä, mikäli asianosaiset eivät tyydy niihin. Jos asianosainen on tyytymätön maaoikeuden tuomioon, voi hän vielä anoa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Maaoikeusasioissa oikeusprosessi on toimiva ja takaa asianosaisille oikeudenmukaisen käsittelyn.

Tässä työssä on koottu ja vertailtu rajankäyntiin liittyvää lainsäädäntöä nykyisen kiinteistönmuodosta-mislain ja sitä edeltäneen jakolain välillä. Vertailu vanhan ja uuden lain välillä on antanut pohjaa arvioida maaoikeuksien tuomioita toisiinsa. Lisäksi työssä on tarkasteltu Maanmittauslaitoksen ohjeistusta rajan-käynneistä. Tutkimusaineisto on saatu seitsemästä maaoikeudesta. Tutkittujen tapausten perusteella on eri muutoksenhakukeinot rajankäyntien riitatapauksissa tarpeellisia, ja sitä varten maassamme olevat viranomaiset ja tuomioistuimet takaavat yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun.

In this thesis, 27 decisions of Land Courts of ordered demarcations of the boundaries are presented. They are also compared with the laws in force, each other and to the prejudgements of the Supreme Court. This thesis is not an assignment and is made of pure interest in to sometimes very colourful and emotional boundary disputes and the jurisdiction related to them. The good knowledge of the law and its’ reduce to practise is very important in the work of executive official at a County Surveying Office.

The land courts deal as a first appeal body with disputes and appeals arising from surveying operations. The Land Court is comparable to the Court of Appeal in civil procedure because in land court cases the first jurisdiction exercises the executive official of the local authority or the governmental agency, National Land Survey of Finland. In land court cases the supreme power exercises the Supreme Court. The Land Court settles primarily the decisions of the authorities, if the party is dissatisfied with them. If the party is dissatisfied with the decision of the Land Court can he or she appeal to the Supreme Court. In the land court matters the legal procedure is functional and guarantees the fair treatment to the parties to the case.

In this thesis, the legislation between the Real Estate Formation Act and the preceding Land Subdivision related to the demarcations of the boundaries are gathered and compared. The comparison between the old and the new law has form a basis for the weigh of the decisions of the Land Courts to each other. Fur-thermore in this thesis are also examined the instructions of the National Land Survey of Finland concern-ing the demarcations of the boundaries. The data for this study is from seven Land Courts. On grounds of the studied cases the different appeal channels are necessary in disputed demarcations of the boundaries. The authorities and courts guarantee the equal and fair treatment.