Maaoikeuksien oikeuskäytäntöjen vertailua rajankäytitapauksissa
siekkinen, keijo (2010)
siekkinen, keijo
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047649
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005047649
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä on esitelty ja vertailtu 27:ää tilattuihin rajankäynteihin liittyvää maaoikeuksien tuomiota kiinteistönmuodostamislakiin, toisiinsa ja korkeimman oikeuden ennakkopäätöksiin. Työ ei ollut toimeksianto, vaan on tehty kiinnostuksesta joskus jopa hyvinkin värikkäisiin ja tunnepitoisiin ra-jankäyntiriitoihin ja niihin liittyvään juridiikkaan. Lain hyvä tuntemus ja sen soveltaminen toimitusinsi-nöörin työssä on tärkeää.
Maaoikeus toimii ensimmäisenä muutoksenhakuelimenä maa- ja kiinteistöriitojen ratkaisemisessa. Maa-oikeus on siviiliprosessissa verrattavissa hovioikeuteen, sillä maaoikeusasioissa ensimmäistä tuomioval-taa käyttää viranomaisasemassa toimiva, joko kunnan tai valtion virassa toimiva, toimitusinsinööri. Maa-oikeusasioissa ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein oikeus. Maaoikeus ratkaisee ensisijaisesti viranomais-päätöksistä johtuvia päätöksiä, mikäli asianosaiset eivät tyydy niihin. Jos asianosainen on tyytymätön maaoikeuden tuomioon, voi hän vielä anoa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Maaoikeusasioissa oikeusprosessi on toimiva ja takaa asianosaisille oikeudenmukaisen käsittelyn.
Tässä työssä on koottu ja vertailtu rajankäyntiin liittyvää lainsäädäntöä nykyisen kiinteistönmuodosta-mislain ja sitä edeltäneen jakolain välillä. Vertailu vanhan ja uuden lain välillä on antanut pohjaa arvioida maaoikeuksien tuomioita toisiinsa. Lisäksi työssä on tarkasteltu Maanmittauslaitoksen ohjeistusta rajan-käynneistä. Tutkimusaineisto on saatu seitsemästä maaoikeudesta. Tutkittujen tapausten perusteella on eri muutoksenhakukeinot rajankäyntien riitatapauksissa tarpeellisia, ja sitä varten maassamme olevat viranomaiset ja tuomioistuimet takaavat yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun.
Maaoikeus toimii ensimmäisenä muutoksenhakuelimenä maa- ja kiinteistöriitojen ratkaisemisessa. Maa-oikeus on siviiliprosessissa verrattavissa hovioikeuteen, sillä maaoikeusasioissa ensimmäistä tuomioval-taa käyttää viranomaisasemassa toimiva, joko kunnan tai valtion virassa toimiva, toimitusinsinööri. Maa-oikeusasioissa ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein oikeus. Maaoikeus ratkaisee ensisijaisesti viranomais-päätöksistä johtuvia päätöksiä, mikäli asianosaiset eivät tyydy niihin. Jos asianosainen on tyytymätön maaoikeuden tuomioon, voi hän vielä anoa valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Maaoikeusasioissa oikeusprosessi on toimiva ja takaa asianosaisille oikeudenmukaisen käsittelyn.
Tässä työssä on koottu ja vertailtu rajankäyntiin liittyvää lainsäädäntöä nykyisen kiinteistönmuodosta-mislain ja sitä edeltäneen jakolain välillä. Vertailu vanhan ja uuden lain välillä on antanut pohjaa arvioida maaoikeuksien tuomioita toisiinsa. Lisäksi työssä on tarkasteltu Maanmittauslaitoksen ohjeistusta rajan-käynneistä. Tutkimusaineisto on saatu seitsemästä maaoikeudesta. Tutkittujen tapausten perusteella on eri muutoksenhakukeinot rajankäyntien riitatapauksissa tarpeellisia, ja sitä varten maassamme olevat viranomaiset ja tuomioistuimet takaavat yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun.