Tulevaisuus on digitaalinen : Näkökulmia digitaaliseen kuiluun ja Z-sukupolveen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mikä digitaalinen kuilu on ja miten se ilmenee. Kaikkein yksinkertaisimmillaan määriteltynä digitaalinen kuilu tai digitaalinen kahtiajako (engl. digital divide) tarkoittaa ihmisten epätasa-arvoisia mahdollisuuksia Internetin käytön suhteen. Teoriaosuudessani tarkastelen lisäksi 1990-luvun puolivälin jälkeen ja 2000-vuosikymmenen alussa syntyneen niin sanotun Z-sukupolven eli diginatiivien tapaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa.

Opinnäytetyö koostuu neljästä pääluvusta. Luvut kaksi ja kolme pohjautuvat teoriakirjallisuuteen. Toisessa luvussa käsittelen nykyaikaisen tietoyhteiskunnan syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Kolmannessa luvussa syvennyn digitaalisen kuilun käsitteeseen sekä kuilun kolmeen aspektiin, jotka ovat tässä työssä Pippa Norrisin (2001) määritelmää mukaillen globaaleja, lokaaleja ja demokraattisia. Neljännessä luvussa tarkastelen ensin diginatiiveja edeltäviä sukupolvia. Sen jälkeen määrittelen ja esittelen Z-sukupolven, ja syvennyn nuorten arvoihin ja asenteisiin. Lopuksi käsittelen vielä Z-sukupolvea työelämässä.

Opinnäytetyön tutkimusosuus toteutettiin kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä yhdistellen. Aiheen pohjalta luotiin Google Forms -kysely nuorten Internetin ja sosiaalisen median käytöstä, joka jaettiin kuudelle nuorten suosimalle keskustelupalstalle maaliskuussa 2017. Kyselyn vastaajat olivat Z-sukupolven edustajia eli noin 13–20-vuotiaita. Kysely oli avoinna kaksi viikkoa ja keräsi yhteensä 65 vastausta. Viidennessä luvussa syvennyn kyselyn toteutukseen ja rakenteeseen sekä kyselyyn aineistonkeruumenetelmänän.

Kyselyn tuloksista ilmeni, että valtaosa vastaajista käytti Internetin ja sosiaalisen median selaamiseen älypuhelinta. Nuorista 40 prosenttia ilmoitti käyttävänsä nettiä 0-2 tuntia päivässä. Sosiaalista mediaa ilmoitti käyttävänsä saman verran yli puolet vastaajista. Yleisesti sosiaalinen media koettiin positiivisena asiana; yli 65 prosenttia vastaajista ilmoitti pitävänsä enemmän yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin somen ansiosta. Toisaalta reilut 25 prosenttia nuorista ilmoitti kokeneensa sosiaalista painetta käyttää sosiaalista mediaa.

The aim of this thesis is to define digital divide and to identify the factors attributing to it. To put it simply, digital divide or the digital split refers to inequalities between those who have computers and online access and those who do not. In addition, my study focuses on the generation born in the mid-1990s and early 2000s, the so-called Generation Z and their use of information and communication technology.

The thesis consists of four main chapters. The chapters two and three focus on introducing the theoretical framework of this study. Chapter two discusses the growth of information in the modern information society. The third chapter focuses on further defining the dimension of digital divide. In this study, I use Pippa Norris' (2001) dimensions that consist of a global, social, and democratic division. The fourth chapter takes a look at the generations preceding Generation Z, before introducing Gen Z and discussing their values and attitudes in deep. Chapter four closes with a look at Generation Z in the workplace.

The research part of the study was carried out by combining quantitative and qualitative research methods. The data were gathered by using a Google Forms survey, which was posted on six message boards favored by young people in March 2017. The aim of the survey was to determine how young people use the Internet and social media. The survey respondents were the representatives of Generation Z, about 13 to 20 years of age. The survey was kept public for two weeks and the total amount of responses amounted to 65. Chapter five focuses on the implementation and structure of the survey and survey as a method of collecting data.

The results of the study suggest that the vast majority of the respondents use their smartphones up to two hours every day to browse the Internet and to access social media. In general, social media was seen as a positive thing; more than 65 per cent of respondents said they are more in touch with friends and relatives thanks to social media. On the other hand, more than 25 per cent of young people reported that they have experienced peer pressure to use social media.