Kaupunkisuunnittelun vaikutukset liikunnan harrastamiseen
Kiili, Ada; Rajala, Annika; Sovio, Linnea (2017)
Kiili, Ada
Rajala, Annika
Sovio, Linnea
Turun ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062013865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017062013865
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa kaupunkisuunnittelun vaikutuksia liikunnan harrastamiseen ja se tehtiin systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen (n=59). Sen perusteella tehtiin teemahaastattelurunko, jolla voidaan kartoittaa liikunnan harrastamista ja miten kaupunkisuunnittelu vaikuttaa siihen. Opinnäytetyö on osa PICNIC2-hanketta. Tavoitteena on edistää liikunnan harrastamista kaupunkisuunnittelun avulla.
Kaupunkisuunnittelun tehtävä on kaupungin maankäytön, rakentamisen ja toimintojen suunnittelu, ja sitä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Elinympäristö vaikuttaa ihmisiin kokonaisvaltaisesti, minkä vuoksi elinympäristön tulisi kannustaa liikkumaan. Tutkimustulosten mukaan kaupunkisuunnittelun vaikutuksia liikunnan harrastamiseen on useita ja monitahoisia. Niitä ovat kevyen liikenteen väylän ominaisuudet, kuljettavan matkan pituus, turvallisuus, asuinalue, sosioekonominen tausta ja päättäjien sekä asiantuntijoiden näkemykset liikuntaa edistävästä kaupunkisuunnittelusta.
Tärkeimmät kevyen liikenteen väylän liikuntaan vaikuttavat ominaisuudet ovat tien päällystepinnan tasaisuus, valaistus, eroteltu pyörätie ja levähdyspaikka. Kuljettavan matkan pituus ja saatavilla olevat kevyen liikenteen väylät sekä julkisen liikenteen pysäkit vaikuttavat kulkutavan valintaan. Liikkumispäätökseen vaikuttaa turvallisuudentunne, johon edellä mainitun tien valaistuksen lisäksi vaikuttavat nopeusrajoitukset, korotettu suojatie ja hidasteet. Asuinalueella on merkitystä liikunnan määrään, ja siihen vaikuttavat asukastiheys, hyvät tieyhteydet ja puistojen lukumäärä. Sosioekonominen tausta vaikuttaa liikunnan määrään, mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaiset. Päättäjät ja asiantuntijat haluavat vaikuttaa yksityisautoilun vähentämiseen ja julkisen liikenteen kehittämiseen. Sairaanhoitajaopiskelijan on tärkeää tietää kaupunkisuunnittelun vaikutuksista liikuntaan, jotta osaa tulevassa ammatissaan ohjata ihmisiä terveelliseen ja aktiiviseen elämäntapaan.
Kaupunkisuunnittelun tehtävä on kaupungin maankäytön, rakentamisen ja toimintojen suunnittelu, ja sitä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Elinympäristö vaikuttaa ihmisiin kokonaisvaltaisesti, minkä vuoksi elinympäristön tulisi kannustaa liikkumaan. Tutkimustulosten mukaan kaupunkisuunnittelun vaikutuksia liikunnan harrastamiseen on useita ja monitahoisia. Niitä ovat kevyen liikenteen väylän ominaisuudet, kuljettavan matkan pituus, turvallisuus, asuinalue, sosioekonominen tausta ja päättäjien sekä asiantuntijoiden näkemykset liikuntaa edistävästä kaupunkisuunnittelusta.
Tärkeimmät kevyen liikenteen väylän liikuntaan vaikuttavat ominaisuudet ovat tien päällystepinnan tasaisuus, valaistus, eroteltu pyörätie ja levähdyspaikka. Kuljettavan matkan pituus ja saatavilla olevat kevyen liikenteen väylät sekä julkisen liikenteen pysäkit vaikuttavat kulkutavan valintaan. Liikkumispäätökseen vaikuttaa turvallisuudentunne, johon edellä mainitun tien valaistuksen lisäksi vaikuttavat nopeusrajoitukset, korotettu suojatie ja hidasteet. Asuinalueella on merkitystä liikunnan määrään, ja siihen vaikuttavat asukastiheys, hyvät tieyhteydet ja puistojen lukumäärä. Sosioekonominen tausta vaikuttaa liikunnan määrään, mutta tutkimustulokset ovat ristiriitaiset. Päättäjät ja asiantuntijat haluavat vaikuttaa yksityisautoilun vähentämiseen ja julkisen liikenteen kehittämiseen. Sairaanhoitajaopiskelijan on tärkeää tietää kaupunkisuunnittelun vaikutuksista liikuntaan, jotta osaa tulevassa ammatissaan ohjata ihmisiä terveelliseen ja aktiiviseen elämäntapaan.