Sosiaalinen tilinpito työhyvinvoinnin seurantalähteenä

Abstract

Suomessa syntyvyys laskee samaan aikaan väestön vanhetessa, joten vuoteen 2020 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on jo 25 %. Hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen vaatii pidempiä työuria, joten työssä jaksamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota yrityksissä. Päävastuu tästä kuuluu yrityksen johdolle ja henkilöstöhallinnolle, mutta työhyvinvoinnin ylläpitäminen vaatii myös henkilöstön sitoutumista. Parantaakseen henkilöstön jaksamista ja sitoutumista yrityksen tulisi hyödyntää nykyistä henkilöstötutkimusta muuttamalla se osaksi sosiaalisen tilinpidon -menetelmää, jotta henkilöstötutkimuksesta saataisiin todellista hyötyä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko sosiaalista tilipitoa käyttää työhyvinvoinnin seurantavälineenä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja menetelmänä oli Webropol-ohjelman avulla toteutettu sähköpostikysely Sanomalehti Keskisuomalaisen henkilöstölle ja yrittäjäpohjaiselle tilausmyyntiryhmälle. Kyselyä haluttiin täydentää työnantajan näkemyksellä, joten tutkimusta varten haastateltiin lisäksi konsernin henkilöstöpäällikköä Katja Sorria.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että sosiaalisen tilinpidon -menetelmä koettiin tarpeelliseksi, sillä nykyinen vuosittainen henkilöstötutkimus ei työntekijöiden mielestä lisää työnhyvinvointia. Menetelmä on lisäksi riittämätön korjaamaan esille tulevia ongelmia. Vastaajat kaipasivat menetelmää, jonka avulla voitaisiin sitouttaa henkilöstöä ja tukea samalla henkilöstön henkistä ja fyysistä jaksamista. Saatujen vastausten perusteella on mahdollista ehdottaa henkilöstöhallinnolle sosiaalisen tilinpidon -menetelmän pilotointia yrityksessä, jotta saataisiin käytännön kokemusta menetelmän hyödyistä.

In Finland, the birth rate decreases at the same time when the population is aging so that by the year 2020, 25 % of the population will be over 65 years old. In order to maintain the welfare society, longer careers are required, and this means that more attention must be paid to coping at work. In business companies, the main responsibility for this lies with the management and personnel administration, but the employees’ commitment is also required. In order to improve employees’ coping and their commitment, companies should take advantage of the current personnel research by making it a part of the social accounting method. In this way, personnel research would generate real benefits.

The objective of the study was to determine whether social accounting could be used as a tool for monitoring wellbeing. The study was implemented as quantitative research and it was conducted using a Webropol-based email survey which was sent to the employees of the Keskisuomalainen newspaper and to an entrepreneur-based subscription sales group. The idea was also to supplement the survey with the employer’s views, and for this purpose Katja Sorri, the Personnel Manager, was also interviewed.

In conclusion, it could be stated that the social accounting method was considered necessary because, according to the respondents, the currently used, annual employee survey did not increase well-being. The method was also considered insufficient for solving the problems that might arise. The respondents wanted a process that could be used to commit the personnel and at the same time support the personnel’s physical and mental well-being. Based on the replies received, it is possible to propose to the Human Re-sources Department that the social account method be piloted in order to obtain practical experience of the benefits of the method.